Onko täällä muita joita pelottaa/ahdistaa sosiaaliset tilanteet?
Olen itse niin erakoitunut että minua pelottaa ne tilanteet koska en ole tottunut sosiaalisiin tilanteisiin. Työpaikalla on samat kivat ihmiset ja siellä voin olla rentona täysin oma itseni sekä myös vanhempien ja isovanhempien luona voin olla rentona oma itseni.
Kaikki muut sosiaaliset tilanteet minua pelottaa ja ahdistaa joten välttelen niitä. Ajattelen niin että muut nauraa minulle ja että he pitävät minua rumana tai tyhmänä. Minua on kiusattu vähän nuorena, onko se jättänyt arvet minuun? Parikymppisenä elin normaalia elämää mutta nyt olen ollut melkolailla yksin noin 5 vuotta.
Ajattelen että ihmiset on ilkeitä ja että ne haluaa pahaa minulle.
Onko muita joilla sama ongelma ja onko tähän apua? Olen kolmekymppinen mieshenkilö.
Kommentit (43)
Minua kyllä pelottaa ja ahdistaa sosiaaliset tilanteet. Näin on ollut ihan lapsesta saakka. Peruskoulu oli yhtä tuskaa, kiusattiin ja pelotti käydä koulussa. Sama jatkui ammattikoulussa, joka jäikin sitten kesken. Paniikkikohtauksia 9 vuotiaasta asti. Alkoholi on auttanut, joskus käyn baareissa ja sopiva humalatila poistaa tämän kauhean olon. Muuten olen kotona, teen etätyötä. Kauppaan rauhoittavan lääkkeen avulla. Useimmiten tilaan tarvitsemani tuotteet kotioven taakse. Olen jo kohta eläke ikäinen niin ei enää haittaa olla tämmöinen.
Iän myötä loppuivat nuo pelot. Introvertti ja uskaltaa nyt mitä vaan. 20 vnä oli httiä.
"Oli mukava nähdä"
"Hyvää illanjatkoa"
"Nähdään taas"
Valmiit fraasit on hyviä, itse käytän niitä kun ahdistaa. Olen asiakaspalvelutyössä ja välillä mietin, miksi ihmeessä valitsin tämän alan. Mutta ei taida löytyä helpolla töitä, jossa ei mitään kontaktia muihin ihmisiin tarvitse olla.