Tiedättekö ihmisiä, jotka eivät masennu tai vaivu epätoivoon, vaikka heillä olisi suuriakin vaikeuksia elämässä?

Joo, mä.

En aina jaksa arkea mutta kun joku tyyliin työttömyys tai vakava sairaus iskee niin olen ihan liekeissä enkä masennu ollenkaan. Rahojen loppuminen tietty ahdisti vähän tossa työttömyydessä

En toisaalta ole mikään adrenaliini-ihminen vaan sangen rauhallinen. 

Minä varmaan. Selviytymyskyky, resienssi on suuri. Se on ominaisuus, mikä on synnynnäinen ja siihen vaikuttaa mm perheen tuki ja elämänkokemus. 

Minä. Toki en ole kohdannut kaikkea mahdollista kamaluutta, joten vannomatta paras. Mutta ainakin olen selvinnyt vakavasta onnettomuudesta, josta jäi pysyvä haitta, vanhemman kuolemasta, kun olin lapsi, koulukiusaamisesta, työttömyydestä ja erosta vaipumatta epätoivoon. Nuo tapahtumat eivät määrittele minua ihmisenä enkä anna niiden vaikuttaa valintoihini. Minulla ei ole ikinä tylsää vaan pikemminkin en varmaan tässä elämässä ehdi toteuttaa kaikkea mitä haluaisin.