Kauhea ostoskrapula, miten tästä pääsee eroon kun aina ajattelee että ei ansaitse mitään kivaa

Tai lähinnä siitä ajatusmallista että nekin rahat olisi ollut parempi laittaa säästöön pahanpäivän varalle (varattiin siis lomamatka keväälle). 

Joku rahaan liittyvä turvallisuuden tunne kai järkkyi 90-l lama-ajan lapsena kun vanhemmat murehti aika rankasti raha-asioita meidän lasten kuullen. Aina ajattelee niin että kaikki hankinnat mikä ei liity perustarpeisiin on turhuutta.