Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi pitäisi olla elinikäinen kumppani?
28.12.2023 |
Tämähän tuntuu olevan se malli, mitä on lapsesta asti tuputettu ja pidetty arvokkaana. Miksi vaikka 2-10 vuoden välein eroava on jotenkin kaikkien silmissä epäonnistunut? Ihmisten pitäisi osata erota kun suhde väljähtää ja jokin vaan tuntuu olevan vialla. Elämä on liian lyhyt ja arvokas tuhlattavaksi huonoon parisuhteeseen. Ihminen on luotu tuntemaan ensihuuma ja kiihko, eikä näivettymään tunteiltaan.
Kommentit (37)
jos olisi laki, että pitää asua yhdessä 10 vuotta, ennen kuin mennään naimisiin tai tehdään lapsia, niin eroja ei juurikaan olisi
tämän kun nuoret oppisi, niin eihän tähän mitään lakia tarvitakaan, asia tulisi tällä kuntoon, kun joku vielä opettaisi tämän lapsilleen, nyt tehdään päin vastoin ja näytetään huonoa esimerkkiä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei minkään takia, mutta toisilla silti on.
Ei tietenkään PIDÄ olla, mutta on ihanaa jos SAA olla oman rakkaan kanssa koko elämän.
T.Nykyisin etelässä asuva onnellinen eläkeläispariskunta.🌞🌴
En tunne kovinkaan montaa alle 50-vuotiasta, jonka nykyinen parisuhde on se ainoa. Päinvastoin, mielestäni useinkin sen ensimmäisen parisuhteen kohdalla oletus on, että ei se kestä.
Toki ideaali edelleen on, että kun mennään naimisiin ja/tai perustetaan perhe niin se suhde sitten kestäisi loppuun asti. Tosin mielestäni avioero ja uusperheetkin ovat jo niin normi, ettei juuri kukaan niistä hätkähdä.
Omasta mielestäni, ja uskallan väittää tämän olevan myös melko yleinen mielipide, siitä jatkuvasta parisuhteesta toiseen hyppimisestä tulee nykyään ongelma vasta sitten, kun siinä on jo niitä lapsia mukana joiden elämä sotketaan aina uudestaan uuden kumppanin tullessa kuvioihin. Tällöin toivoisi jo vähän tarkempaa harkintaa, kenen kanssa ja minkälaiseen suhteeseen sitä sukeltaa ja ennen muuta missä vaiheessa ne lapset tuodaan siihen kuvioon mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei pidäkään olla mitään elinikäistä kumppania MUTTA ÄLKÄÄ SITTEN VANNOKO "kunnes kuolema meidät erottaa", vaan pitäkää sananne ja se mitä lupaatte, tästä on kyse.
Juuri tämä!
Miksi on vallan väkisin mentävä naimisiin ja kaiken huipuksi hankittava lapsiakin?
Jotkut vieläpä monia kertojakin...
Ei tuollainen ole rakkautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On kumppani niin kauan kuin elin toimii.
Minä en jätä rakasta puolisoani vaikka "se" lopetti toimimasta.
Det borde vara den sista i längan. Först prövar sig väl alla fram och går det väl, hittar man den rätta. Går man då in för "all in" modellen och bygger allt gemensamt, utan att nödvändigtvis dela bördan lika, men nog jämt, så är ribban för att skiljas så högt att parterna inte gör det lättsinnigt.
Man lär sig att ta och ge i ett mycket vidare perspektiv, vare sig man vill det eller inte. Det förädlar och förstärker.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ex on taatusti onnellinen jo monetta kertaakin sen jälkeen, kun kohteli minua väärin.
Näinhän se menee, joillekin suhteet on niin helppoja.
Vierailija kirjoitti:
No päinvastoinhan se nykyään on!
Valitettavasti.
Miksi se on sinusta valitettavaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No, AP:n ajatus parisuhteesta ja elämästä kuvastaa vuokrasuhdemallia. Miksi ostaa itselle oma asunto, kun voi vuokrata hetkeksi jotain tilapäistä. Ei haittaa, vaikka mitään pääomaa ei jää käteen vuokrasuhteen jälkeen. Sama tunnetasolla, kun ei viitsi tai kykene itse investoimaan mitään pidempiaikaista, niin oletetaan, että on ihan ok elää jossain pikasuhteissa. No, kukin tyylillään. Vuokra-asumisen kääntöpuoli on se, että yleensä tuppaa jäämään huonot kortit käteen ja eläkkeellä saa sitten asustella jossain räkäisessä kaupungin vuokrakasarmissa jos sinnekään enää rahkeet riittää. Veikkaan, että tunnepuolella on myös sama kattaus tiedossa. Joko on vanhana sen elinikäisen puolison kanssa eletty elämä muisteloineen tai sitten joku random tyyppi, joka jäi jostain parisuhdebingosta siihen kylkeen, jos sitäkään.
Ehkä se oletkin sinä jolle ihmisuhteet on kertakäyttöisiä kun koet ettei niitä jää mitään sinulle. Olen ollut teininä ensimmäisessä suhteessa ja sekin on ollut minulle merkityksellinen ihmissuhde, aivan samalla tavalla kuin sen ajan ystävät joista erkaantunut ajan saatossa. On normaalia ettei kaikki ihmissuhteet ole loppu elämän, ei ole normaalia tuo sinun tuntemus ettei niistä jäänyt sinulle mitään.
Vierailija kirjoitti:
Ei tietenkään PIDÄ olla, mutta on ihanaa jos SAA olla oman rakkaan kanssa koko elämän.
T.Nykyisin etelässä asuva onnellinen eläkeläispariskunta.🌞🌴
Vaikka se oma rakas ei tunne samoin vaan vtuilee ja on hankala?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kumppani niin kauan kuin elin toimii.
Minä en jätä rakasta puolisoani vaikka "se" lopetti toimimasta.
Elinikäinen ja elinikäinen. Hienoa, että teillä suhde hyvä.
Vierailija
Miksi se on sinusta valitettavaa?
Ja miksei saisi olla?
Ja mikäs siinä, mutta on meitäkin jotka rakastaa oikeasti.
Vaikka miksi ihmeessä sitä pitää perustella, kun eivät nämä suhteesta toiseen liitäjätkään perustele epävakauttaan...
Ja varsinkaan sitä, että teeskentelevät "rakkauttaan" ja "lupauksiaan".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykymeno on kuin pikamuotia. Puolisokin vaihdetaan lennosta kuin muodista pois jäänyt riepu. Sitten taas uutta etsimään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, AP:n ajatus parisuhteesta ja elämästä kuvastaa vuokrasuhdemallia. Miksi ostaa itselle oma asunto, kun voi vuokrata hetkeksi jotain tilapäistä. Ei haittaa, vaikka mitään pääomaa ei jää käteen vuokrasuhteen jälkeen. Sama tunnetasolla, kun ei viitsi tai kykene itse investoimaan mitään pidempiaikaista, niin oletetaan, että on ihan ok elää jossain pikasuhteissa. No, kukin tyylillään. Vuokra-asumisen kääntöpuoli on se, että yleensä tuppaa jäämään huonot kortit käteen ja eläkkeellä saa sitten asustella jossain räkäisessä kaupungin vuokrakasarmissa jos sinnekään enää rahkeet riittää. Veikkaan, että tunnepuolella on myös sama kattaus tiedossa. Joko on vanhana sen elinikäisen puolison kanssa eletty elämä muisteloineen tai sitten joku random tyyppi, joka jäi jostain parisuhdebingosta siihen kylkeen, jos sitäkään.
Ehkä se oletkin sinä jolle ihmisuhteet on kertakäyttöisiä kun koet ettei niitä jää mitään sinulle. Olen ollut teininä ensimmäisessä suhteessa ja sekin on ollut minulle merkityksellinen ihmissuhde, aivan samalla tavalla kuin sen ajan ystävät joista erkaantunut ajan saatossa. On normaalia ettei kaikki ihmissuhteet ole loppu elämän, ei ole normaalia tuo sinun tuntemus ettei niistä jäänyt sinulle mitään.
Siinä taas joku perinteinen luetun ymmärtäjä tai ihan vaan nainen, jolla aivot kääntää kaiken luetun ja kuullun johonkin muuhun itse keksittyyn tai tulkittuun. Puhuinko sinun mielestäsi itsestäni tai omasta parisuhteestani? Voin kertoa sinulle, että olen onnellisesti jo 20 vuotta avioliitossa. Teinisuhteet ja ensirakastumiset ovat eri asioita, niistä mielestäni ei tässä ketjussa edes ole kyse, vaan siitä, että aloittaja ei näe pitkissä parisuhteissa ideaa. Teinisuhteet vaihtuvat parhaimmillaan viikoissa, nuoruuden ihmissuhteet voivat kestää jopa vuoden parikin, mutta kun se oikea osuu kohdalle, niin ei ole tarvetta vaihtaa enää elämän aikana, puhutaan vuosikymmenten parisuhteista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tietenkään PIDÄ olla, mutta on ihanaa jos SAA olla oman rakkaan kanssa koko elämän.
T.Nykyisin etelässä asuva onnellinen eläkeläispariskunta.🌞🌴
Vaikka se oma rakas ei tunne samoin vaan vtuilee ja on hankala?
Mitä jankkaat, oletko kade? He ovat onnellisia eläkeläisiä etelän auringon alla, kuten omat vanhempani.
On vielä paljon etenkin vanhempaa polvea, jotka tahtovat vanheta oman puolison kanssa. Toinen toistaan tukien on helpompi elää ihmisen.
Alue: Aihe vapaa
On kumppani niin kauan kuin elin toimii.