Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Totaali-yh ja yhteenmuutto - miten vastuut ja kustannukset kannattaisi jakaa
27.12.2023 |
Olen ollut totaali-yh kymmenen vuotta, lapsilla (9 ja 10) ei ole lainkaan isää. Nyt olen avoliitossa ihanan miehen kanssa, joka rakastaa koko tätä meidän pakettia. Olemme asuneet toistaiseksi viikot minun luonani lasten koulun takia ja viikonloput miehen luona. Emme ole siis virallisesti yhdistäneet talouksia vaikka meillä on jo esim yhteinen taloustili josta maksamme ruokaa yms yhteisiä menoja (myös lasten menoja siltä osin kuin liittyvät ruokailuun ja yhteisiin menoihin tyyliin uimahallissakäynnit perheenä).
Molemmista tuntuu että olisi aika tehdä ratkaisuja ja luopua toisesta (omistus)asunnosta. Alustavasti pohdimme miehen asuntoon muuttoa, sillä se on huomattavasti kivempi, vaikka lapsille tulisikin kouluvaihdos. Lasten kanssa on hieman juteltu asiasta ja se olisi heillekin ok.
Miten asumiskustannuksia kannattaisi jakaa, kun muuttaa toisen omistamaan asuntoon. Olisin itse halukas ostamaan asunnosta puolet tai jonkun osan, mies ei ihan lämpene sille ainakaan vielä, koska kokee sen mutkikkaaksi. Asuntoon pitäisi tehdä jotain remontteja tulevina vuosina. En itse näe järkevänä maksaa niitä jos en omista asuntoa, mutta ei ole reilua myöskään että kolme henkeä muuttaa sinne maksaen vain esim puolet juoksevista kuluista. En haluaisi asua enää vuokrallakaan, vaan kaipaan tiettyä turvaa ja pysyvyyttä, ihan jo lasten takia. Meillä on kutakuinkin sama tulotaso ja kulutustottumukset ja asioista sopiminen sujuu.
Toinen asia on lasten huoltajuusasiat. Tuntuu että ehkä sekin olisi jollain tähtäimellä hyvä jotenkin miettiä, jos aiomme olla perhe (tai miellämme jo olevamme). Kaipaisin jotain suunnitelmaa tai mielenrauhaa esim kuoleman varalle.
Miten asioita kannattaisi lähteä sopimaan. Sinänsä kiire ei ole, mutta ei oikein ole järkevää maksaa tahoillaan kahta omakotitaloa ja jos muutamme, kannattaisi se ajoittaa lasten koulun kannalta niin, että aloittaisivat syksyllä uudessa koulussa.
Kommentit (27)
Et luonnollisesti maksa yhtään mitään remonttikuluja taloon, josta et omista mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on hyvä neuvo, jota mietin itsekin. Mies suhtautuu tällaisiin hyvin ja varmaan itseasiassa ehdottaisi sellaista itsekin, jos ei itse saada molemmille järkevää ratkaisua. Olen ehdottomasti samaa mieltä, että ei ole järkevää luopua omasta kodista, jos asiat eivät ole selkeitä ja helposti sovittavia.
Joku toinen mainitsi muista tavoista sijoittaa tai kerryttää omaisuutta turvaksi. Se kiinnostaisi myös. Täällä on muutamia hyviä neuvoja, kiitos kaikille asiallisesti vastanneille!
Vierailija kirjoitti:
Tuossa on niin isoja ja monimuotoisia kysymyksiä, että melkeen koettaisin etsiä vaikka jonkun talousneuvojan ja lisäksi parisuhde/perheneuvojan, joiden kanssa voisitte käsitellä asiaa. Tämän ajatuksen esittäminen miehelle onkin sitten eka testi, koska jos hän on ihan sitä mieltä että höpöhöpö, tässä ei ole mitään ihmeellistä juteltavaa ja asiat järjestyy kyllä omalla painollaan kunhan muutat hänen taloonsa, niin odotettavissa on ongelmia tällaisten isojen ja harmaalla alueella liikkuvien asioiden käsittelyssä ja silloin en itse muuttaisi yhteen.
Avoliitto? Mikä se sellainen liitto on?
No en kyllä muuttaisi yhteen. jos se tarkoittaisi itselleni omaisuudestani (omistusasunto) luopumista ja lapsilleni koulunvaihtoa! Mies vastustaa sitä, että ostaisit puolet hänen asunnostaan, eli hän haluaisi sinusta ja lapsistasi vuokralaisen - itse en tällaiseen lähtisi. En IKINÄ haluaisi parisuhteestani vuokrasuhdetta! Se muuttaa suhteen dynamiikkaa ikävällä tavalla, ja eipä tuo kuvio muutenkaan järkevältä kuulosta. En edes ymmärrä, miksi pitää muuttaa yhteen, jos taloudet ovat tiukasti erillään ja jos yhteenmuuton jälkeenkin kyse olisi miehen asunnosta, johon muut muuttavat - ei siis yhteisestä kodista. Oma ratkaisuni olisi se, että molemmat pitäisivät omat asuntonsa, lasten koulua ei vaihdettaisi, ja yhdessä voidaan olla ihan niin paljon kuin halutaan vuoroin kummassakin asunnossa. Tuo ap:n esittelemä kuviohan on lähinnä miehen intressien mukainen - vaikka lapset sanoisivatkin, että muutto on ok, niin koulun vaihtoa pitäisi kyllä välttää viimeiseen asti, ellei lapsella ole oikeasti paha olla nykyisessä koulussa.
Vierailija kirjoitti:
Voitte laittaa toisen asunnon vuokralle, jolloin molempien omaisuus karttuu. Toinen maksaa sopivaa vuokraa, joka on edullinen, kun perhe olette.
Paluu alkutilanteeseen on mahdollinen, jos yhteiselämä ei suju.
Ikinä ei ole järkevää muuttaa parisuhdetta vuokrasuhteeksi. Vuokraus on bisnestä, ei sellainen sovi ajatukseen yhteisestä elämästä.
Mitä, jos ap jää pitkälle sairaslomalla - täytyisikö hänen ottaa lainaa tai myydä omaisuuttaan maksaakseen vuokransa? Kun lapset täyttävät 18, tuleeko heillekin vuokranmaksuvelvoite, jos asuvat vielä kotona? Jos ap jää työttömäksi, mitä silloin tapahtuu? Ja kuka päättää vuokran määrän - saako asunnon omistaja sanella sen yksipuolisesti, kuten normaalisti vuokrasuhteissa? Ja ennen kaikkea: tuntuuko parisuhde ja yhteinen elämä enää samalta, jos toinen joutuu maksamaan toiselle korvausta siitä, että asutaan yhdessä? Yhdessä pitäisi asua siksi, että halutaan jakaa yhteinen elämä, mutta eihän se enää tunnu siltä, jos toinen joutuu maksamaan toiselle siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ratkaisu: Älkää muuttako yhteen.
Minä tyhmänä muutin totaali-yh:na yhteen miehen kanssa ja jouduin alkamaan elättää sitä miestäkin, joka vielä ennen yhteenmuuttoa pystyi hyvin elättämään itsensä. Ennen yhteenmuuttoa mies teki myös omat kotityönsä, yhteenmuuton jälkeen minä olen joutunut tekemään kaiken. Ennen yhteenmuuttoa oli hyvää seksiä paljon, yhteenmuuton jälkeen mies lopetti sen. Lisäksi bonuksena yhteenmuuton seuruksena sain miehen viikonloppulapset.
ÄLÄ. MUUTA. YHTEEN.
Alue: Aihe vapaa
Mä en muuttaisi ellen saisi ostaa puolta talosta. Älä muuta sen kans yhteen, jäätte tyhjän päälle