Mikä oli ysärin laman tärkein oppi sinulle?

Että "arvojohtajat" ( k e h a r i t) ei ikinä jodu mihinkään vastuuseen mistään, vaikka ne tuhoaa koko kansakunnan toimeentulon.

Vierailija kirjoitti:

Älä takaa ikinä koskaan milloinkaan kenenkään lainaa.... siis et kenenkään.

Älä sijoita lainarahalla.

Ota vastaan myös lyhyet määräaikaiset työsuhteet, myös kauempaakin.

 

 

Lisäys tähän, kun sitten vihdoin tuli 2000-luvun alussa se hetki, että aloimme rakennuttamaan omakotitaloa ei pyydetty kummankaan vanhempia takaajiksi, vaan olimme säästäneet ja ottaneet ASP lainan, jossa oli valtion takaus. 

Talo oli noin puoleksi valmis, kun työpaikallamme alkoivat isot YT:t, säästyimme irtisanomisilta. Valinta ASP:n osoittautui kuitenkin oikeaksi riskien minimoimiseksi. 

Eipä juuri mikään. Olin silloin opiskelemassa, joten p*rse oli auki joka tapauksessa. Kävi tuuri, ja pääsin opiskeluiden jälkeen heti koulutusta vatsaaviin hommiin. Monella työttömällä sen sijaan ei käynyt, ja osa on työttömiä vieläkin. Iso osahan ei saa töitä sen takia, että ovat työttömiä.

Nyt alan olla sen ikäinen, että jos töitä joutuu etsimään, voi saman tien valmistautua lopputyöiän työttömyyteen.

Vierailija kirjoitti:

Älä koskaan takaa kenenkään lainoja, ellet ole valmis maksamaan niitä itse.

Ja että pankit lainaavat sateenvarjoja poutasäällä, mutta ottavat ne pois kun alkaa sataa. Lainaa kannattaa ottaa maltillisesti.

Ja että ihmisten taloudellisella tyhmyydellä ei ole mitään rajaa. Samat virheet tehdään uudelleen ja uudelleen.

Nyt ei moni taannut lainoja mutta moni otti meni mukaan asuntokuplaan ja sijoitushypeen. Vastaavan suuruinen moka kuin ne takaukset oli  tälläkertaa järjetön velanotto. Siitäkin tulee seurauksia kun pankit ei ottaneet kunnon takuita. Vaan ne ylihinnoitellut luukut. Taloyhtiölainoilla rahoitettuja asuntoja unohtamatta.

Aitoa rakkautta ei saa rahalla.

Kokoomus lopetti laman nopeasti. Kiitos Iiro Viinasen reippaiden otteiden lamasta selvittiin. Kiitos myös Petteri Orpolle, että johdat kansasi pois uhkaavan laman alta yhdessä mainion Riikka Purran kanssa.

Opin silloin (lapsena) että kirpputorit ovat kivoja. Myöhemmin olen tajunnut, että tietyt alat ovat suhdanneherkkiä. Opettaja-äidilläni työt säilyivät, insinööri-isälläni (teollisuuden palveluksessa) eivät.

Keskikaljanjuonti kohtalontovereiden kanssa kuppilassa on itseasiassa ihan mukavaa. Ja yhteiskunnan tuilla hyvin pärjää keskikaljaa juoden.

Itse en lamaa edes "huomannut", sillä -91 aloitin opiskelut oikiksessa ja siellä meni sitten kuutisen vuotta. Molemmilla vanhemmilla säilyi työt eikä heillä mitään velkoja ollut. Joten jäi asia jäi etäiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen että lopulta tässä maailmassa on yksin.

Liian moni teki itsemurhan.pankit pelastettiin...

Mietipä jos pankkeja ei olisi pelastettu, mikä olisi ollut tulos? Suomi olisi ollut kaaoksessa, hyvänen aika sentään, ajattele nyt vähön. 

Islannissa näin tehtiin v. 2008 lamassa. Pankkien annettiin mennä nurin, velat eivät kaatuneet valtion ja veronmaksajien niskaan, vaan ne jäi pankeille.

"Mikä oli ysärin laman tärkein oppi sinulle?" Se että samat virheet tehdään aina uudestaan, kun aikaa kuluu tarpeeksi. Eli tehdyistä virheistä ei oteta opiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä koskaan takaa kenenkään lainoja, ellet ole valmis maksamaan niitä itse.

Ja että pankit lainaavat sateenvarjoja poutasäällä, mutta ottavat ne pois kun alkaa sataa. Lainaa kannattaa ottaa maltillisesti.

Ja että ihmisten taloudellisella tyhmyydellä ei ole mitään rajaa. Samat virheet tehdään uudelleen ja uudelleen.

Nyt ei moni taannut lainoja mutta moni otti meni mukaan asuntokuplaan ja sijoitushypeen. Vastaavan suuruinen moka kuin ne takaukset oli  tälläkertaa järjetön velanotto. Siitäkin tulee seurauksia kun pankit ei ottaneet kunnon takuita. Vaan ne ylihinnoitellut luukut. Taloyhtiölainoilla rahoitettuja asuntoja unohtamatta.

Tuo on kuitenkin aika marginaalinen ilmiö 90-luvun lamaan verrattuna. Toki järki on kannattanut pitää päässä tänäkin päivänä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen että lopulta tässä maailmassa on yksin.

Liian moni teki itsemurhan.pankit pelastettiin...

Mietipä jos pankkeja ei olisi pelastettu, mikä olisi ollut tulos? Suomi olisi ollut kaaoksessa, hyvänen aika sentään, ajattele nyt vähön. 

Islannissa näin tehtiin v. 2008 lamassa. Pankkien annettiin mennä nurin, velat eivät kaatuneet valtion ja veronmaksajien niskaan, vaan ne jäi pankeille.

Suomessa on aivan liikaa Nalleja ja muita hyviä herroja, että näin voitaisiin tehdä.

Olin nuori aikuinen 90-luvun alussa. valmistuin -92 ammattiin, väärään aikaan, en saanut koulutusta vastaavaa työtä vaan se onnistui vasta 2004.  Töitä 90-luvulla ei voinut  valita piti ottaa mitä löytyi jos löytyi. Olin kauan siinä uskossa että alemman tason koulutuksella olisin selvinnyt 90-luvun lamasta töitä tehden. Olin tosi nuuka ja sitä edelleen, en uskonut sijoittamiseen kun rahat pystyi menettää ja vieläkin suhtaudun sijoittamiseen negatiivisesti.

Nallekarkit eivät mene tasan. Jyrkimpinä lamavuosina en nostanut edes opintolainaa, koska palkkatuloja oli niin paljon.

Vierailija kirjoitti:

Keskikaljanjuonti kohtalontovereiden kanssa kuppilassa on itseasiassa ihan mukavaa. Ja yhteiskunnan tuilla hyvin pärjää keskikaljaa juoden.

...mikä kertookin, että et ole sitä oikeasti tehnyt.

Toivotan kuitenkin sinulle Joulun kunniaksi kaipaamaasi loppuiän työttömyyttä.

Karma is bitch.

This too shall pass.

Kaffebulla kirjoitti:

Olin nuori aikuinen laman aikaan. En oppinut sellaisia kulutustottumuksia, mitä nykyajan nuorilla oli. En koskaan oppinut pitämään ihan normaalina jatkuvaa matkustelua ja ulkona syömistä ja uusien vaatteiden ja tavaroiden ostelua. Elämäni ensimmäisen autonkin ostin vasta nelikymppisenä. Nyt ei ole mitään velkaa. 

Nuoruudessani kaikkea velan ottoa pelättiin, opintolainasta suorastaan varoiteltiin. 

Sama täällä, opin että pröystäily ei kannata. Ensin säästetään ennenkuin ostetaan yhtään mitään. Opiskelin 90-luvulla eikä minulla ollut rahaa käydä kahviloissa tai ulkona syömässä.

Että kun on lama, on tärkeintä saada edes jonkinlainen työpaikka ja pitää siitä kiinni.

Kun on töitä, niin lama ei varsinaisesti kosketa itseä.

N50+

500 päivää ansiosidonnaisella, ei päiväkotimaksuja, unohtumatonta aikaa lasten kanssa. Tämän jälkeen työvoimakoulutusta ja työllistyminen sote alalle eläkeikään asti. Opin : työ on ihmiselle tärkeä muutenkin kuin rahan vuoksi.