Minua rasittaa lentäminen ja ulkomailla käynti. Saa kokoajan seurata ryöstääkö joku. Stressaavaa, itse en tykkää. Taloissa voi olla torakoit

🤢

Onneksi tähän on helppo ratkaisu, älä käy ja älä lennä.

Ole hyvä neuvosta, nyt voit jatkaa elämääsi ilman tätä ahdistusta. 

Älä matkusta. Minäkään en matkusta kun en juurikaan nauti siitä. Minulle matkustaminen ei ole sen maksaman rahamäärän ja vaivan väärtti.

Riippuu kai missä tarkalleen matkustaa, kuinka eksoottisessa paikassa (miksi mennä sinne) ja kenen kanssa. Ja onko varasysteemit. Jos menee suurkaupunkiin tai huonoille alueille, ei hyvä. Liikenne myös.

Ulkomaanmatkailu muistuttaa siitä, miten hyvin asiat on täällä Suomessa. 

Pian täältä on lähdettävä, torakat ja luteet jo riesana, taksiin ei voi luottaa ja erilaisilla astaloilla aseistautuneet joukkiot ryöstävät kaiken minkä irti saavat.

Eilen ei saanut edes lenkille lähteä, kun villisika oli villinä.

Onneksi matkustaminen ei ole pakollista (joku kuitenkin mainitsee työmatkat, niin aika harvassa työssä loppujenlopuksi niitä on ja työn voi valita sen mukaan, että siinä ei matkusteta).

Minä taas tajusin, miten päälaelleen asiat on menneet. Ennen oli Suomessa turvallista ja etelänmatkoilla sai jännittää taskuvarkaita.

Nykyään minua ei taskuvarkaat pelota. Suojaudun niin hyvin kuin voin, mutta en ajattele asiaa enempää. Jos he jotain vievät, se tapahtuu minun huomaamattani.

Jos taas teinini menee päiväsaikaan kaupungille, niin voi olla että hänet ryöstetään väkivaltaisesti ja viedään jopa vaatteet päältä.

On varmasti tressaavaa olla noinkin tressaantunut!

On asioita, joihin et voi itse suuremmin vaikuttaa. Miksi siis tressaantua? Pura mitä pikemmin se tressitilasi!

Hyvää joulua toiv. täältä eteläisestä Ranskasta, jossa joulua tulemme viettelemään ilman minkäänlaista, ainakaan itse itsellemme aiheutettua stressiä. Uutta vuotta juhlistammekin sitten Barcelonassa, käymällä mm. *Wienin filharmonikoiden uuden vuoden* konsertissa.🎄

Ulkomaan matkailu on yksi yliarvostetuimmista asioista nykypäivänä. Ensin se on jonotusta ja odottelua lentokentällä. Sitten ahtaaseen lentokoneeseen syömään mikroannosta ja ylihinnoiteltuja suolapähkinöitä. Perillä koijaaminen alkaa jo lentokentältä ja jatkuu tasaisesti ihan koko matkan ajan. Taksit vedättää, ravintolassa laskulle pistetään ylimääräistä tai keksitään veloittaa erikseen haarukan ja veitsen käytöstä. Hotellissa on yleensä aina jotain vikaa; huone haisee, ilmaistointi ei toimi tai vähintäänkin hotellisiivooja nyysii jotain siivouksen lomassa. Rannalle päästyäsi sut ensin rosvotaan siitä että käytät aurinkotuolia. Kohta tullaan sanomaan ettei tuolin maksu riitä, vaan pitää olla "asiakas", eli tilata heidän ravintolastaan vähän väliä myös jotain. Sitten kun tilaat, saat rantabaarin ranskalaisista vatsataudin. Lääkäri ei puhu englantia ja määrää sulle lääkkeitä, joita suomessa käytettiin viimeksi 50-luvulla. Nykyään kuulemma on meillä enää vain koirien lääke vatsavaivoissa. Kun rantaelämä kyllästyttää ja päätät käydä "nähtävyyksillä", niin siellä on erilaisia kivikasoja, kirkkoja, temppeleitä ja muuta jonninjoutavaa paskaa, mikä kiinnostaa korkeintaan muinaiskirkkohistorian dosenttia. Sitten sama lentorumba jonotuksineen kaikkineen takaisin Suomeen. Tästä hyvästä saat vielä maksaa kohtuullisen korvauksen, kun oli niin helkkarin hauskaa.