Ottakaa uusi asenne ikäeroihin! Päivittäkää itsenne!

Täällä mollataan vähintään viikottain ihmisiä, joilla on nuorempi vaimo/mies/poikaystävä/tyttöystävä. Tavallaan tuota voisi sanoa kulttuurimme syyksi. Kyllä me kaikesta huolimatta olemme vieläkin ainakin joiltain osin varsinainen sisäänpäinkääntynyt metsäläiskansa.

Sivistyneenä ja itseään suvaitsevaisenakin pitävä ihminen potee herkästi närästystä, jos kaksi aikuista ihmistä ryhtyvät parisuhteeseen, jossa toinen on paljon nuorempi/vanhempi toista osapuolta.

Mikä teitä siinä asiassa jurppii? No, se tietenkin, että koska teiltä puuttuu kokonaan kyky rakastaa omia vanhempianne, lapsianne, sekä muita kanssaihmisiä, niin jo pelkkä ajatus siitä, että toinen ihminen kerrankin tai lopultakin löysi ihmisen, jonka kanssa on onnellinen ikäerosta huolimatta, saa teidän kokemaan vihaa/kateutta/hylätyksi tulemista, vaikka teillä ei ole osaa eikä arpaa kenenkään toisten suhteisiin.

Olenko oikeassa vai väärässä?