Mitä tekisitte minun tilanteessani? (skitsofreenikon joulu)
Minulla on skitsofrenia, masennus, paniikkihäiriö, narsistinen persoonallisuushäiriö sekä dissosiaatiohäiriö.
Perheeni ei tiedä kaikista diagnooseistani ja odottaa normaalia ja mukavaa perhejoulua jollaisen itsekin oikeasti haluaisin. Olen yrittänyt pitää etäisyyttä perheeseeni enkä oikeastaan pidä heihin yhteyttä smalltalkin lisäksi juurikaan enkä haluaisi että he tietäisivät ongelmistani.
Ajattelen aina ensin kotiin mennessä että nyt kaikki varmaan sujuu ihan hyvin, kiva mennä käymään ja niin edelleen. Aina kun tulen kotiin, tunnelma kiristyy ja huomaan että minun läsnäolollani on todella negatiivinen vaikutus koko perheen ilmapiiriin. Äitiä ja siskoa itkettää ja raivostuttaa, isä yrittää olla normaalisti ja piristää ja minä yritän tsempata että isä jaksaisi olla hyvällä tuulella.
Siskoni opiskelee muualla ja tulee välillä käymään äitimme luona, äiti ja isä ovat eronneet ja minäkin asun omassa kämpässä mutta kuitenkin samassa kaupungissa äitini kanssa.
Kun minä tulen kotiin, heti alkaa riitely ja minä olen kaikille vaivaksi, tulen aina tajuamattani väärään aikaan kotiin ja olen _oikeasti_ muille vain haitaksi. Olen yrittänyt tämän takia vältellä kotona käymistä koska harvoin ehdin kokonaista vuorokauttakaan olla, aina on kiire ja omia menoja.
Siskolla meni eilinen päivä pilalle minun kuskaamisten takia ja tänään sanoin rumasti äidille silkkaa v*ttumaisuuttani, pyysin kyllä anteeksi mutta eihän se nyt enää asioita korjaa. Olen ilman lääkkeitä aivan hirveä ihminen enkä kestä edes itse itseäni ilman lääkkeitä.
En ole päässyt uusimaan reseptejäni ja hoitokontaktini katkesi jo keväällä, viime viikolla taistelin todella itseni kanssa etten olisi hypännyt junan alle ja minulle tarjottiin ensi viikolle lääkäriaikaa reseptien uusimiseen koska reseptini ovat vanhentuneet.
Yritin ehdottaa vanhemmille että olisin joulun töissä koska lääkkeiden vaikutus ei kuitenkaan ala heti ja minun olisi mahdollista tehdä töitä koko joulun pyhät niin halutessani. Äiti suuttui tästä ja sanoi ettei järjestä joulua ollenkaan myöskään muulle perheelle jos minä en tule.
Tiedän että muu perhe odottaa joulua kovasti ja suurin toiveeni on että he saisivat mukavan ja rauhallisen perhejoulun ja tiedän ettei se onnistu jos minä olen kotona. Tiedän että aiheutan perheelleni pahaa oloa ja äiti ja sisko toivoivat että menisin osastojaksolle mahdollisimman pian. Samaan aikaan pitäisi siis olla osastolla ja kotona aiheuttamassa muille paniikkioireita omalla läsnäolollani.
Miten itse toimisitte minun tilanteessani?
Kommentit (7)
Jättäisin menemättä ja ilmoittaisin tästä perheelleni. Missään kohtaa tekstiäsi ei tule ilmi, että haluaisit viettää joulun perheesi kanssa. Ei sitä kannata elää elämäänsä vain muita miellyttääkseen.
Sanoisin suvulle, että tilanne on nyt tämä ja sille ei voi mitään. Parempi onni ensi kerralla.
Äitisi reaktio ei ole aikuisen ihmisen käytöstä. Et ole hänestä tai joulun järjestelyistä vastuussa. Jos hän ei valmista joulua, niin so what.
Eiköhän niitä jouluja ole tullut ja mennyt ja niin on oleva jatkossakin.
Tuollaiset diagnoosit ja olet muka työelämässä.
Jaa-a milläköhän perusteella sulla on narsistinen persoonallisuushäiriö, kun välität muista?
Ei nämä diagnoosit haittaa työskentelyäni ollenkaan eikä näy arkielämässä kuin kausittain ja muualla pystyn peittämään oireiluni hyvin, tämä näkyy vain lähipiirilleni.
Äidille ja muulle perheelle joulu on ollut aina todella tärkeä ja nytkin hän toivoisi, että voisimme edes sen verran yrittää olla vielä ehjä perhe että minäkin tulisin käymään.
Tämä olisi siis ensimmäinen jouluni yksin ja heille ensimmäinen kerta ilman minua.
Tunnen syyllisyyttä koska myös mummo on tulossa ja hän iäkäs, ei ehdi varmaankaan enää montaa joulua näkemään.
Ap
Taidat joutua kannattelemaan äitiäsi liikaa. Jos perheenne ehjänä pysyminen on kiinni yhdestä joulusta, niin onko se ehjä lainkaan?
Voitko soittaa mummollesi tai olla muuten yhteydessä joulun aikaan?
Mikä dissosiaatiohäiriö?