Miten hemmetissä ihmiset eivät osaa hoitaa raha-asioitaan?

nykyäänkin ensiasunnoksi.



Se on sitten ihan oma valinta, jos ei kelpaa, ja sen ensiasunnon pitää olla tosi hieno.



Eli juuri mistä ap puhui, kaikki pitää saada heti!

Lapsia on 3, joten tilaa pitäisi olla 4h+k.



Laitapa linkkiä tännekin jos löydät.

Auton pitää olla uusi vaikka ei siihen olisi varaakaan, asunnon mahdollisimman iso, matkustella pitää vaikka sitten velkarahalla yms.



Helsingistäkin saa perheasunnon (4H+K) kerrostalosta 150 000 eurolla. Ei tarvitse ostaa 300 000 euron asuntoa.



Minä en ole koskaan ymmärtänyt ihmisten valituksia kun ei mukamas raha riitä mihinkään, no eihän se riitä kun tuhlataan yli varojen.

Ulkomaillekin pääsee muutenkin kuin 700 €/vk etelänmatkalle. Esim. jo 150 eurolla/hlö saa lentomatkan ja myös majoituksen 2 vk esim. Espanjaan kun menee omatoimisesti. Majoitus leirintäalueella asuntovaunussa jossa kaikki mukavuudet ja alueella oma ranta, uima-allas, leikkipuisto, ravintoloita ja kaiken lisäksi vielä ihan kaupungin keskustan tuntumassa. 4 hengen perheen matkan hinta siis noin 600 euroa kun ei ihan suosituimpaan loma-aikaan lomaile heinä-elokuussa.



Myös pienempituloinen voi ostaa asunnon, ajella uudehkolla autolla ja matkustella kun suunnittelee nämä ostokset tarkasti eikä esim. osta uusinta autoa vaan esim. 3-5 vuotta vanhan.

Jos tulot ovat hyvät ja laina ei ylimitoitettu tuloihin nähden sekä oma työmarkkina-asema vakaa, niin miksi pitäisi elää satavarman päälle? Ilman järkevän kokoisia riskejä ei tässä maassa saa mitään. Jos sitten sairastuu tms. niin sitten voi miettiä miten toimia uudessa tilanteessa. Jos ei tarraudu entiseen elintasoon muutoksen kohdatessa, niin osaa ja pystyy luopumaan ja elämään tulojen mukaan uudessakin taloudellisessa tilanteessa. Ainakin pääkaupunkiseudulla tämä on mahdollista, sillä hyville asunnoille riittää taantumankin aikana kysyntää.

Mutta kun tulevaisuutta ei voi mitenkään ennustaa, eikä pelon varassa voi elää ajatellen, että mitä jos jotain tapahtuu... Pahan päivänvaralle varautuminenkaan kun ei aina tuo sitä onnea tulevaisuuteen.

Se täytyy kokea itse, ennekuin oppii ymmärtämään ettei elämä olekkaan aina niin yksinkertaista ja ennalta suniteltua. Siinä mielessä on todella typerää sanoa, ettei ihmiset osaa hoitaa...

Kun menettää oman sairauden takia hyväpalkkaisen työn, lapsen sairastumisen jälkeen menee säästöt, ja mies halvaantuu työtapaturmassa ei raha-asioita ennalta hoitamallakaan elämä enää ole ruusuilla tanssimista. Tähän lisäksi saa kuulla useilta samaa toitotusta kuin ap:n teksti, eli miksei raha-asoita voi hoitaa. Tällaista on elämä, joskus kannattaa miettiä ja pysähtyä ajattelemaan asioita ennekuin ihmettelee...

eikä kaikkeen tietenkään voi etukäteen varautua.

Mutta tuntuu että valtaosa näitä nykyajan pa:ta on niitä jotka eivät vain osaa hoita raha-asioitaa vaikka ei mitään yllättävää olekaan tapahtunut. ja yllätäväksi en nyt laske sitä että 10 vuotta vanha pesukone hajoaa tai uusin ja kallein kännykkä hukkuu baarireissulla ja uusi on saatava.

Kyllä nyt tuntuu olevan liikkeellä valtava ihmismassa pienituloisia jotka pyrkivät näyttämään vähintään keskituloisilta ja kustantavat tämän elämällä yli varojensa.

On ihan idioottia vaihtaa esim. 5 vuotta vanhat, vähän epämuodikkaat muuten hyvät sohvat uusiin kulutusluotolla. jos ei ole varaa niin sitten ei vaihdeta!

Lapsia on 3, joten tilaa pitäisi olla 4h+k.

Laitapa linkkiä tännekin jos löydät.

Nykyään on epävarmuus ainoa varma asia eikä kukaan voi enää sanoa, että kieltäytymällä ja säästämällä tänään menestyy takuuvarmasti tulevaisuudessa. Mitä tahansa voi tapahtua. Sen takia kannattaa mielestän tänään elää niin hyvin kuin pystyy.



Jos pystyn tänään hoitamaan 300 000 euron lainaa, otan sen ja toteutan sillä unelmani. Voi olla, että joudun huomenna myymään lainalla hankkimani kodin, mutta entä sitten - ainakin olen pystynyt toteuttamaan unelmani ja elämään sitä yhden päivän ajan. Se riittää minulle täysin.

Vaatii suurta itsetuntoa myöntää ja näyttää muille, että on pienituloinen tai köyhä, sitähän kartetaan kuin ruttoa nykyisin.

Suuri osa ajattelee, että köyhässä ihmisessä on jotain pahasti vialla. Kuka haluaa tulla leimatuksi huonoksi ihmiseksi?

Siksi on ymmärrettävää, että yritetään kilvoitella ja näyttää varakkaammalta kuin mitä on, sillä ihminen ei saa arvoa eikä ihmisarvoista kohtelua tässä yhteiskunnassa kuin varallisuutensa ja maksukykynsä perustella.

Asenteet ja arvot ovat nykyään hyvin kovat ja materialistiset. Eikä se ole köyhien ansiota.



Ikävä kyllä yli varojen eläminen vaikeuttaa näiden ihmisten elämää entisestään. VOimia kaikille taloutensa kanssa kamppaileville, oli siihen syy mikä tahansa.

vaan se ettei ihmiset osaa hoitaa raha-asioitaan.



Tietenkin siihen liittyy se, että otetaan liian iso laina, mutta kaikki muukin ostetaan lainarahalla, eikä ole enää rahaa maksaa takaisin, kun korot ovat niin isot.



Henkilökohtainen mielipiteeni on, että ainoastaan aunnon voi hankkia lainarahalla. Sitä mihin ei ole varaa, ei voi hankkia.



Av taitaa olla täynnä luku- ja ymmärrystaidottomia ihmisiä. Se on oikein kiva, jos koko loppuelämän voi elää hoitovapaalla tai osa-aikatöissä, kun on osannut mitoittaa lainansa oikein, mutta meni vähän aiheen vierestä....

Kerron lyhyesti oman tilanteemme, lopputuloksesta ei ole kenelläkään tietoa. Ostimme ensiasunnon 2005. Vuotta myöhemmin sairastuin vakavasti. Eletään päivä kerrallaan ja kuun loppuun kerrallaan kun seuraava lainanlyhennys tulee. Olen osa- aikaeläkkeellä ja yritän olla töissä kaksi ja puoli päivää viikossa vaikka siitäkään ei oikein tule enää mitään. Haluaisin vaan sanoa että ottakaa ihmiset henkivakuutus (?) joka korvaa työkyvyn menetyksen sairauden takia. En tiedä onko sellaisia Suomessa, mutta minusta se on paljon tärkeämpi kuin mikään lainaturva, korkokatto mikä nyt se nimeltään onkaan.

Kolmensadantonnin lainaa ei kannata ottaa kai millään tuloilla, paitsi jos on niin isot tulot, että saa maksettua jossain 5 vuodessa takaisin. Korkomenot on pitkissä ja isoissa lainoissa valtavat.



Mä en myöskään tajua sitä miksi sen asunnon pitää olla omakotitalo min 120 neliötä, johon sitä ekaa lainaa otetaan, varsinkaan jos ei ole omia pääomia. Eikö nyt kannattaisi ostaa vähän pienempi ja halvempi ja asua sitten vähän ahtaammin muutama vuosi. Kun on saanut itselleen hiukan pääomaa, niin sitten vaihtaa vähän isompaan.



Talouteen saa säätövaraa muillakin kuin säästöillä näin



1) asuntolainan pakollinen lyhennys on riittävän pieni (jos rahaa on, voi tehdä koko ajan ylimääräisiä lyhennyksiä)



2) asuntolainan maksuaika ei ole pisin mahdollinen. Jos tulee vaikka puolen vuoden työttömyysjakso, niin talouteen saa väljyyttä pidentämällä maksuaikaa, kun vaan sopii pankin kanssa



3) jos mahdollista, niin lainan osuus asunnon hinnasta ei ole 100 % eikä edes lähellekään sitä. Silloin voi ottaa tarvittaessa lisää lainaa asuntoa vastaan, jos vaikka käy niin, että kaikki kodinkoneet hajoavat yhtäaikaa, auto on remontissa ja mies pitkällä sairiksella. Tätä voi avittaa joko sillä, että on säästöjä tai sitten parantaa sen asunnon arvoa esimerkiksi itse remontoimalla. Pääomaa saa myöskin niin, että myy asuntonsa kalliimmalla kuin on sen alunperin ostanut. Sitten seuraavassa asunnossa on jo vähän pääomaa valmiina.

Mä laitan ensi kuun palkkani vetoa siitä että kun nämä "laina niin että yhdellä palkalla se maksetaan" niin se on se miehen palkka jolla se maksetaan eikä rouvan? Joten jos se ukko lähtisi huitelemaan, jäisi sairaseläkkeelle tai ajaisi tänään vakavan autokolarin niin nämäkin rouvat olisivat aika pulassa eikä taitaisi se elämä enää olla hyvin suunniteltua ja ennakoitua?



Ja toiseksi, 300 000 euron lainan suuruus on vain ja ainoastaan suhteellinen palkkaan ja varallisuuteen nähden.

Mä tienaan 5700 brutto ja mieheni 7200 brutto, meillä on lainaa 340 000 euroa talosta jonka arvo on 680 000 euroa. Eli meillä ei laina ole ylisuuri ja lyhennykset voitaisiin maksaa myös mun palkalla.

Mutta se ei oikeuta mua arvostelemaan pienempituloisia tai tuntemaan ylemmyyttä koska mulla ei ole rahahuolia juuri tänään. Koskaan ei tiedä vaikka jo huomenna yritys myydään ulkomaille, mä saan kenkää ja mies saneeratan seuraavassa kuussa pihalle.....ei kannattaisi lyödä lyötyä ja jos itsellä on homma niin hanskassa niin kannattisiko yrittää itse olla armollisempi?

Sinä et voi tietää kenenkin ihmisten rahaongelmien taustoja. Joukossa on kaikenlaisia tuhlareista kohtalon riepottelemiin. Minäkin joskus luulin, että ihminen on oman onnensa seppä myös raha-asioissa ja voin sanoa, että sen jälkeen, kun pöydällä lojui 280 000 markan lasku ja tililla oli vajaa 50 000 markkaa, niin alkoi käsitykset elämästä ja oikeudenmukaisuudesta karista. Joskus vaan tuuli vie. Tietysti on aina olemassa varovaisia skeptikkoja, joille ei ikinä satu mitään, mutta suurin osa ihan tavallisista ja järkevistä ihmsistä joutuu ottamaan riskejä elämässään. Ja ne riskit voi joskus realisoitua, vaikka kuinka olisi pitänyt jalat maassa.



Ap:n ja muutaman muun kaltaiselle omahyväiselle ihmiselle voisi sanoa, että minä säälin teidän elämää, jos raha ja toisten raha-asioiden taivastelu on teille tärkeää. Rahattomuus opettaa sen, että elämässä on muutakin ja vaikka sitä kuinka saisi myöhemmin, niin tietää rahan katoavuuden...



t: kerran pohjalla käynyt, nykyään on velaton talo ja rahaa hyvin

Hyä muistutus, että lyötyä ei kannata lyödä. Mä olin se, joka sanoin, että 300000 euron lainaa ei kannata ottaa juuri millään tuloilla. Meillä on vuositulot n. 140000, joista n. 55 % on minun, siis perheen naisen. Minusta meidän ei kannattaisi ottaa noin isoa lainaa, koska korkomenot ovat todellakin aika isot, jos haluaa jättää pelivaraa. Niinpä meidän 4-henkinen perhe asuu vähän vähemmän muodikkaalla alueella 100 neliön rivarissa, jonka arvo on reilut 200000 ja olemme melko pian velattomia. Seuraavaksi ajateltiin ostaa 120 neliön rivari, jonka arvo on 350000.



Meidän tuloilla ja vakuuksilla saisi vaikka puoli miljoonaa lainaa, mutta mitä järkeä siinä olisi?

Meitä on 5-henkinen perhe ja käteen jäävät tulot tällä hetkellä n. 1600 euroa kuukaudessa. Rahat ei vain riitä, vaikka kuinka yrittäisi, kun mitään tukiakaan ei saa.

vaan jo vaikka silloin kun se eka tulee. Sitten voi siirtyä perheen kasvaessa isompaan.