Lue keskustelun säännöt.
Teinillä on kyllä niin maltilliset joululahjatoiveet
Kommentit (44)
Meillä eivät toivoneet mitään, kun kaikkea kuulemma jo on...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huppari jotain design-merkkiä ja hinta 200+?
Meillä on myös ollut lapsuusvuosien jälkeen lyhyt lista, pari kolme haluamaansa kohtuuhintaista tuotetta, mutta lisäksi aina viimeisenä "rahaa". Toimitan tuon toiveen yleensä aina isovanhemmille, heidän ei tarvitse mennä kauppoihin ihmettelemään, kun haluavat kuitenkin jotain antaa.
Vierailija kirjoitti:
Eikö listan lopussa pyytänyt edes rahaa?
Ei.
Vierailija kirjoitti:
Huppari jotain design-merkkiä ja hinta 200+?
Ei, kun vaan noin 50 euroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä yksi ei toivo mitään (en tarvitse enkä halua mitään), yksi haluaisi lahjoja, muttei tiedä mitä (koska mulla on jo kaikki), yksi toivoi painopeittoa (olen jo hankinut) ja yksi toivoi huppareita ja mallia (koottava). Rahaakaan eivät noin niinkuin periaatteessa tarvitse/halua, mutta isovanhemmille se on ihan jees vinkki. Muuten olen sanonut kummeille jne. että jos pitkähihaisia t-paitoja, huppareita, pitkiä kalsareita, sukkia jne hankkisivat, minä sitten laitan pakettiin jotain "kivaa" kuten sen yhden teinin painopeiton.
Mut olisi edes yksi selkeä toive, niin olisi helpompaa.
Koska minä tykkään antaa lahjoja.
Ihan vinkkinä kaikille vanhemmille: jos lapsi toivoo jotain tiettyä, esim hupparia merkiltä x, tai merenneitobarbieta tms. Niin vaikka tämä toive olisikin hintava, mutta ei kuitenkaan niin hintava ettette pystyisi sitä hankkimaan, niin hankkikaa juuri se tietty mitä on toivottu eikä muuta. Oma äitini ei ikinä toteuttanut toiveitani, juurikin sillä perusteella että toive oli muka liian kallis, mutta sitten hän antoi monta halpaa lahjaa joita en ollut toivonut, ja näitten halpojen lahjojen yhteissumma oli kuitenkin sama mitä sen yhden muka liian kalliin lahjan hinta olisi ollut. Olen ehkä pikkumainen mutta kyllä edelleen vähän harmittaa kun ei koskaan saanut sitä mitä toivoi.
Eli mieluummin 1 toivottu lahja kuin monta ei-toivottua lahjaa.
T: nyt jo aikuinen tytär
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaa. Mun teini halusi pleikkari vitosen ja telkkarin omaan huoneeseen. Onko nyt kasvatus epäonnistunut, kun lapsella on kalliit lahjatoiveet, vai mikä oli tään aloituksen pointti?
Vierailija kirjoitti:
Ihan vinkkinä kaikille vanhemmille: jos lapsi toivoo jotain tiettyä, esim hupparia merkiltä x, tai merenneitobarbieta tms. Niin vaikka tämä toive olisikin hintava, mutta ei kuitenkaan niin hintava ettette pystyisi sitä hankkimaan, niin hankkikaa juuri se tietty mitä on toivottu eikä muuta. Oma äitini ei ikinä toteuttanut toiveitani, juurikin sillä perusteella että toive oli muka liian kallis, mutta sitten hän antoi monta halpaa lahjaa joita en ollut toivonut, ja näitten halpojen lahjojen yhteissumma oli kuitenkin sama mitä sen yhden muka liian kalliin lahjan hinta olisi ollut. Olen ehkä pikkumainen mutta kyllä edelleen vähän harmittaa kun ei koskaan saanut sitä mitä toivoi.
Eli mieluummin 1 toivottu lahja kuin monta ei-toivottua lahjaa.
T: nyt jo aikuinen tytär
Juurikin näin. Tai sitten voi sanoa esim. kummeille ja isovanhemmille sekä mahdollisille omille (ja puolison) sisaruksille että ostavat vaikka tasan jonkun kalliimman lahjan. Meillä lapsilla oli hyvin lyhyt toivelista aikoinaan, mutta yksi joulu poika toivoi vain yhtä lahjaa joka oli hieman hintavampi. Ostettiin se yhdessä siskon porukan ja omien vanhempieni kanssa. Kuulemma nyt päälle kolmekymppisenä muistaa vieläkin sen tunteen kun sai toivomansa, ja lahja on tallella edelleen :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun teinilläni ei ole mitään lahjatoiveita... ikinä... ja muutenkin yhteiselo sujuu aina täysin ongelmitta. T: ikivela
Meillä nuori toivoi puhelinta, mutta perui sitten toiveen. Sanoi, että haluaa sen sitten kun oikeasti tarvii uuden. Muut toiveet on alle 100 euron juttuja. Viime vuonna toivoi tosin 700€ kitaran ja saikin.
Lahjatoiveet on kyllä aina olleet kohtuullisia kaikilla lapsillani. Tuo kitara on kyllä kallein mitä on toivottu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
https://kotiliesi.fi/ihmiset-ja-ilmiot/ilmiot/lapsi-maksaa-130-000-euro…
8. Meidän on lakattava ajattelemasta, että lapsi on sijoitusprojekti
Meidän kaikkien on lakattava ajattelemasta, että lapsi on sijoitusprojekti, joka tarvitsee tonnin vaunut, designvaatteita, Thaimaan lomia ja pleikkarin. Että lapsuus on kiihtyvää kilpavarustelua, jossa on pakko olla mukana, ettei joudu kiusatuksi.
Ainoa varustelu, jota lapsi tarvitsee, on itsetunto. Ja sitä varustetaan viettämällä lapsen kanssa aikaa, kysymällä, kuuntelemalla, hellimällä, arvostamalla, välillä kieltämällä.
https://kaksplus.fi/perhe-elama/tyo-ja-raha/mita-lapsi-maksaa/
Ruotsalaispankki arvioi, mitä lapsi maksaa vuodessa
Luvut on muunnettu euroiksi ja pyöristetty sadan euron tarkkuudella.
0vuotias: 13 000 e
1-vuotias: 7300 e
2-vuotias: 7300 e
3-vuotias: 6900 e
4-vuotias: 7000 e
5-vuotias: 7000 e
6-vuotias: 6800 e
7-vuotias: 7700 e
8-vuotias: 7700 e
9-vuotias: 7800 e
10-vuotias: 8000 e
11-vuotias: 7300 e
12-vuotias: 7600 e
13-vuotias: 7600 e
14-vuotias: 7900 e
15-vuotias: 8600 e
16-vuotias: 9400 e
17-vuotias: 9500 e
18-vuotias: 9600 e
YHTEENSÄ: 154 000 e
Tämän lisäksi jatkuva epäterve nokittelu (kuten tässäkin ketjussa)/kilpalaulanta muiden supersankarisikiäjien kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä yksi ei toivo mitään (en tarvitse enkä halua mitään), yksi haluaisi lahjoja, muttei tiedä mitä (koska mulla on jo kaikki), yksi toivoi painopeittoa (olen jo hankinut) ja yksi toivoi huppareita ja mallia (koottava). Rahaakaan eivät noin niinkuin periaatteessa tarvitse/halua, mutta isovanhemmille se on ihan jees vinkki. Muuten olen sanonut kummeille jne. että jos pitkähihaisia t-paitoja, huppareita, pitkiä kalsareita, sukkia jne hankkisivat, minä sitten laitan pakettiin jotain "kivaa" kuten sen yhden teinin painopeiton.
Mut olisi edes yksi selkeä toive, niin olisi helpompaa.
Koska minä tykkään antaa lahjoja.
Minä minä minä haluan, muista viis ja kohteista viis haluavatko mitään minäminäminävanhemman mieliksi.
Loistava esimerkki jälleen omin sanoin minkälainen aines lisääntyy ja miksi (koska minäminäminä haluan).
Vierailija kirjoitti:
https://kotiliesi.fi/ihmiset-ja-ilmiot/ilmiot/lapsi-maksaa-130-000-euro…
8. Meidän on lakattava ajattelemasta, että lapsi on sijoitusprojekti
Meidän kaikkien on lakattava ajattelemasta, että lapsi on sijoitusprojekti, joka tarvitsee tonnin vaunut, designvaatteita, Thaimaan lomia ja pleikkarin. Että lapsuus on kiihtyvää kilpavarustelua, jossa on pakko olla mukana, ettei joudu kiusatuksi.
Ainoa varustelu, jota lapsi tarvitsee, on itsetunto. Ja sitä varustetaan viettämällä lapsen kanssa aikaa, kysymällä, kuuntelemalla, hellimällä, arvostamalla, välillä kieltämällä.
Lapsi ei tarvitse pleikkaria, mutta jos lapsi sellaisen haluaa ja se on mahdollista ostaa, miksi jättää pleikkari hankkimatta?
Vierailija kirjoitti:
Jaa. Mun teini halusi pleikkari vitosen ja telkkarin omaan huoneeseen. Onko nyt kasvatus epäonnistunut, kun lapsella on kalliit lahjatoiveet, vai mikä oli tään aloituksen pointti?
Lapsesi uskaltaa siis unelmoida ja toivoa, se on hyvä asia. Minusta on suorastaan pelottavaa, että on sukupolvi lapsia, jotka eivät edes jouluna halua muka mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://kotiliesi.fi/ihmiset-ja-ilmiot/ilmiot/lapsi-maksaa-130-000-euro…
8. Meidän on lakattava ajattelemasta, että lapsi on sijoitusprojekti
Meidän kaikkien on lakattava ajattelemasta, että lapsi on sijoitusprojekti, joka tarvitsee tonnin vaunut, designvaatteita, Thaimaan lomia ja pleikkarin. Että lapsuus on kiihtyvää kilpavarustelua, jossa on pakko olla mukana, ettei joudu kiusatuksi.
Ainoa varustelu, jota lapsi tarvitsee, on itsetunto. Ja sitä varustetaan viettämällä lapsen kanssa aikaa, kysymällä, kuuntelemalla, hellimällä, arvostamalla, välillä kieltämällä.
Lapsi ei tarvitse pleikkaria, mutta jos lapsi sellaisen haluaa ja se on mahdollista ostaa, miksi jättää pleikkari hankkimatta?
Hanki toki vaikka vaaleanpunainen yksisarvinen kun kerran kilpavarustellaan ja suoritetaan.
Ei tarvitse ihmetellä yleistä tyhjyyttä/tyhjyydentunnetta, mt-ongelmia ja laskevia Pisa -tuloksia.
Meillä on kyllä joskus lykätty jonkun tavaran hankintaa jopa alennusmyynteihin asti, siis oikeasti voidaan kutsua lahjaksi vaikka jotain vaatetta, joka muutenkin olisi pitänyt ostaa.
Pöytäpelejä on hyllyssä monia ja niitä pelataan jouluisin sukulaisten kanssa. Hauskaa, miten mummot ja nuoretkin viihtyvät niiden parissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa. Mun teini halusi pleikkari vitosen ja telkkarin omaan huoneeseen. Onko nyt kasvatus epäonnistunut, kun lapsella on kalliit lahjatoiveet, vai mikä oli tään aloituksen pointti?
Lapsesi uskaltaa siis unelmoida ja toivoa, se on hyvä asia. Minusta on suorastaan pelottavaa, että on sukupolvi lapsia, jotka eivät edes jouluna halua muka mitään.
Entä sitten ne toteutumattomat unelmat ja kyvyttömyys käsitellä pettymyksiä? Lisää unelmahöttöä vaan?
Eikö listan lopussa pyytänyt edes rahaa?