Lue keskustelun säännöt.
Miten miehesi käyttäytyy kun hermostuu lapsille?
03.09.2008 |
Onko normaalia huutaa hirveästi, haukkua lyttyyn nimitellen vauvaksi, tyhmäksi, tai ties miksikä, ja kiroilla, paiskoa tavaroita ja leluja, uhata heittää roskikseen ja lapsi pihalle tai teljetä pimeään. Pahimmillaan on uhannut antaa lapsen toiseen kotiin tai autossa matkalla pistää pihalle että 4-vuotias jäisi siihen tienposkeen yksin. Fyysinen puoli on ollut lähinnä tukkapöllyä tai kädestä kiinni ottamista ja käsivarresta retuuttamista, syömään pakottamista vaikka lapsi yökkisi ruoalle, niin samaa syljettyä takaisin suuhun ja tai ruoan päähän kaatamista.
Mitä teen tuolle miehelle?
Ymmärtää kyllä myöhemmin että teki väärin, eikä haluaisi tehdä niin. Silti hänellä pimenee välillä nuppi ja tekee samat.
Eikä ymmärrä, että lapset ei ymmärrä ja usko ja tottele yhdestä kerrasta tai heti paikalla kun hän käskee. Eikä ymmärrä omaa epäjohdonmukaisuuttaan. Tai sitä, että jos pitää nukuttaa, niin silloin ei ensin riehuteta kovaäänisesti ylikierroksille ja sitten kun hän ei itse enää jaksa, niin että miksi lapsi ei osaa itse lopettaa heti samalla hetkellä vaan jatkaa seinille hyppimistä. Tai jos pyydän hoitamaan iltatoimet, hän yrittää oikaista, ja yrittää pistää lapset ilman iltapalaa ja pesuja ja iltasatuja (rutiinit) sänkyyn tai jotain muuta ihan järjetöntä.
Olen harkinnut erota, mutta jokin estää toteuttamasta. Mies on kyllä ihana isä kun on hyvällä tuulella, sitten taas 2-3kk ja taas on tuollainen kamaluus.
Tai aina kun itse olen kipeä, lapset kipeitä, enkä ole jaksanut pitää huolta kodin kunnosta ja kaupassa käyntikin on ehkä jäänyt väliin, ruokaa ei ole valmiina, niin johan pääsee hirviö kaapista taas, vaikka yritän varoittaa, että olen kipeä, nyt ei ole ruokaa tms, ja hoitajaa ei ole saatavilla ja tarvitsen itsekin omaa aikaa että jaksan tätä.
Miten näistä hirveistä päivistä selviää?
Onko tuo ees inhimillistä, että joskus raivoaa noin?
Lapset kyl aina oireilee sen yhdenkin pahan päivän jälkeen kauan. Mm. suihkutrauma oli pitkään. Syömiskammoa, pukemis, pesetymiskammoa jne.
Ja äidissä roikkumista mikä tuntuu pahalta.
Kommentit (8)
Mitä ne voi tehdä lastensuojelussa tuolle, meille?
Auttaako ero mitään? Olen rakentanut pesää tietoisesti pari vuotta kohta, että jos tämä (ja muut ongelmat) jatkuu niin eroan ja siitäkin on puhuttu miehen kanssa. Muut ongelmat on korjattu lähestulkoon mutta tämä lasten ajoittainen kohtelu ei ole muuttunut. Ja tällöin mies on niin väsynyt, että nukahtaa pystyyn. Ongelma on, että silloin itsekin olen väsynyt, kipeä. Enkä ymmärrä, miten mies väsähtää niin helposti, eikä osaa itse pitää huolta mistään eikä osallistu kotiaskareisiin, tai heti raivostuu eikä tee mitään itsekään, jos jätän oman osuuteni tekemättä. Esim. en itse ole nukkunut kolmeen yöhön, nukahtelen istualleni. Mies on nukkunut yöt sikeästi ja käynyt töissä lyhyempää päivää, pitänyt lounastaukoakin, ja sitten ei silti jaksa hetkeäkään olla lasten kanssa vaan haluaa nukkua, tai tehdä omia juttuja ja lopulta tilanne kärjistyy niin että työnnän ukon ulos ovesta aiheuttamasta enempää traumoja lapsille ja sinnittelen nukahtamatta lapsien kanssa yksin.
Meillä käy lastenhoitaja kerran viikossa, itse hankittu, mutta lapset eivät jaksa enempää päiväkodin lisäksi, ja sitten sekin tietysti peruuntuu aina kun lapset sairastavat. Sairaan lapsen hoitajaa ei meille ole saatavilla mistään. Silloin aina ne seinät kaatuvat päälle, jos joku meistä sairastaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tee hyvä ihminen jotakin, minun kohdallani ei kukaan tehnyt mitään ja vieläkään en ole lapsuuttani unohtanut.
Isäni on minulle tällähetkellä "yhdentekevä" ihminen. En vihaa häntä, mutta en myöskään rakasta. En vihaa äitiänikään, mutta häntä rakastan. Meni kauan aikaa työstää asiaa, että äiti ei tehnyt asialle mitään, mutta äitini oli "voimaton" ja nyt aikuisena sen ymmärrän.
Jos sinulla vain on voimia tehdä asialle jotakin niin pelasta lapsesi lapsuus!
Se alkuperäinen kaipaa konkreettisia neuvoja
Terapiassakin vaan lässyttävät ja ukko näyttelee ja kieltää ulkopuolisille kaiken
Saisi tuon ukon päänuppia joku vähän sohaista sisäpuolelta
Lapsenhoitajaa, siivoojaa meille on suositeltu ja niitä on käytettykin, mut ei niistä ole apuja noihin sairastumiskriiseihin ja näitä normaaleja sairastumisia vatsatauteihin ja koviin flunssiin sentään lapsiperheessä aina on.
Voi kun saisikin kodinhoitajan tai jonkun että saisi silloin nukutuksi tai ne pahimmat tiskit ja roskat tai kaupassa käynnit hoidetuksi.
Tuntuu että parempinakin hetkinä kuulostelen aina, että jaksaako se mies olla tosiaan noiden lasten kanssa, ja kuulen jo omiani välillä, tulen hulluks itekin kai.
ei oikein osaa edes olla vihainen lapselle. Joskus, kun ei enää jaksa kuunnella nahinaa , sanoo kovalla äänellä "Nyt loppu, perskules".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaihdan lukot, eroan, muutan lasten kanssa, haen yksinhuoltajuutta? Onko se ihan oikeesti ainut ratkaisu kun terapiasta ei ole ollut apuja? Väsyttää ja ahdistaa.
Kysy apua neuvolasta, eli mihin pitää ottaa yhteyttä. Varmana yleiset oikeusavustajatkin osaavat neuvoa ainkain eron alulle laitossa, mahdollisessa lähetymiskiellossa yms. KYSE ON LASTESI TURVALLISUUDESTA! Voimia!
Olet ainoa aikuinen joka voi asialle jotakin tehdä. Sinun tehtäväsi on suojella lapsiasi. Ihan itkettää lastesi puolesta.
En voivi kuvitellakaan, että mieheni uhkailisi tyttöämme pimeään huoneeseen laittamisella tai yksin tienposkeen jättämisellä, saati pakottaisi syömään "oksennetun" ruoan.
Mieheni yleensä katsoo "vihaisesti" ja sanoo vakavalla ilmeellä silloin kun tyttärellämme menee överiksi, silloin sanottava menee varmimmin perille. Emme missään nimessä pelottele lastamme.