Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Olen haahuillut koko elämäni määrättömästi. Läheisen kuolema sai aikaan sen että nyt täytyy elää. Mistä aloitan?
02.12.2023 |
Olen haahuillut. Seurustellut mutta väärien ihmisten kanssa. Sellaisten jotka "kelpuuttaa" minut joka onkin ollut typerää sillä olisin monella saralla ansainnut parempaa.
Olen hävinnyt itseäni niin valtavasti että olen heittänyt tulevaisuuden ja perhehaaveet roskiin. Opiskellut olen vain sellaisiin ammatteihin jotka työllistää. Töitä riittää. Mutta olen masentunut sittemmin.
Juon ja poltan. Elän kuin minulla ei olisi hyvää tulevaa. En oli välittänyt itsestäni.
Nyt kun läheinen ihminen menehtyi niin se avasi silmät toden teolla. Haluan muuttua, elää omanlaistani elämää. Hankkia miehen, myöhemmin ehkä lapsia. Hyvän työpaikan. Erityisesti lopettaa päihteet ja päämäärättömyyden. Liikkua ja nauttia elämästä.
Haluan lopettaa haahuilut. Olen vielä suht nuori (29v.) Ja nyt olisi aika muuttaa suuntaa. Haluan alkaa elämään oikeasti.
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
Ei tätä osaa selittää. Olin aivan itsetuhoinen ja huonona. Olin varma että en enää selviä tästä elämästä.
Sitten tämä hyvin rakas ihminen menehtyi. Näin sen kaiken niin läheltä. Sitten tajusin yhtäkkiä että nyt eletään. Elämme nyt. Minun on alettava hommiin ja tehdä elämästä hyvää. Kuin taikaiskusta se meni päähäni ja päätin että nyt loppuu tämä turha haahuilu vaan nyt elän elämää eteenpäin ja omaani välittämättä muista. Siis väitän muista mutta en niin että hukkaan oman elämäni. Kaikki vaan avautui.
Haluan elää pitkään, tehdä töitä ja rakastaa.
Tätä ennen halusin vain kuolla ja kadota. Nyt se ei tule enää kysymykseenkään. Haluan elää, mennä eteenpäin ja saada uusia kokemuksia, rakastaa jne.
Ap
Mulla kävi samoin kun äitini kuoli. Kai se oli jotain sellaista, että nyt viimeistään on pakko kasvaa aikuiseksi, ottaa vastuuta itsestäni ja elämästäni. Kuolema tulee kuitenkin, miksi sitä nopeuttamaan? Jotenkin juuri äitini oli sellainen jonka ajattelin elävän aina. En vaan kyennyt koskaan edes ajatella äidin kuolemaa ja minkälainen elämä minulla olisi sen jälkeen.
Korkeintaan ajattelin, että en selviäisi siitä ja että sen jälkeen juopottelen itsenikin hautaan. Ja teinkin sitä aluksi. Sitten tuli jokin herääminen. Tätäkö äiti haluaisi minun tekevän? Entä jos hän näkee minut? Eikö hän olisi hirveän huolissaan?
Päätin tehdä muutoksen. Aloin harrastaa liikuntaa, sain kavereita, olen laihtunutkin jo 15kg. Toivottavasti tämä herääminen on pysyvä juttu. Olo on niin paljon parempi, vaikka samalla olenkin surullinen äidin kuolemasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tätä osaa selittää. Olin aivan itsetuhoinen ja huonona. Olin varma että en enää selviä tästä elämästä.
Sitten tämä hyvin rakas ihminen menehtyi. Näin sen kaiken niin läheltä. Sitten tajusin yhtäkkiä että nyt eletään. Elämme nyt. Minun on alettava hommiin ja tehdä elämästä hyvää. Kuin taikaiskusta se meni päähäni ja päätin että nyt loppuu tämä turha haahuilu vaan nyt elän elämää eteenpäin ja omaani välittämättä muista. Siis väitän muista mutta en niin että hukkaan oman elämäni. Kaikki vaan avautui.
Haluan elää pitkään, tehdä töitä ja rakastaa.
Tätä ennen halusin vain kuolla ja kadota. Nyt se ei tule enää kysymykseenkään. Haluan elää, mennä eteenpäin ja saada uusia kokemuksia, rakastaa jne.
Ap
Mulla kävi samoin kun äitini kuoli. Kai se oli jotain sell
Juu. Ymmärrän sinua.
Itsellä vähän samaa. Tosin olen vasta aivan alussa tässä prosessissa mutta näin kirjaimellisesti vanhempani menehtyvän alkoholin liikakäytön vuoksi.
Hän oli minulle yksi tärkein ihminen ja rakas. Nyt on mennyt ja minä mietin omaa elämääni. En halua vielä olla tämä ihminen tai ihminen joka ei huolehdi omasta terveydestään. Yhtäkkiä silmät vain avautui kliseisti.
Onnea, ja hienoa miten olet elämääsi muuttanut. Aivan loistavaa. :)
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kaunis nainen tuli kadulla yhtäkkiä pieremään eteeni. Hän käski minun haistella hänen farkkupeppuaan. No tein työtä käskettyä ja painoin naamani hänen pepulleen. Nainen päästeli pitkiä oikein pahanhajuisia rutisevia pieruja suoraan naamaani. Minä kiltisti imppasin nuo polttavat päästöt. Oli kyllä erikoinen kokemus. Haluaisin kokea sen uudestaan. Tämä on elämäni parhain kokemus tähän mennessä, kun päätin alkaa elämään!Ap
Tänne on ilmestynyt joku pierujonne 11 vee joka esiintyy APnä
Vierailija kirjoitti:
Elämä on matka,jokainen hetki on tärkeä.
Tee parhaasi luodaksesi tästä päivästä hyvä muisto eilisestä.
Lässyn lässyn. Mistäs sisustuskaupan seinätaulusta olet nuo ottanut? Toisella on elämässään kriisi ja sinä tarjoat vain Live Love Laugh- skeidaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen sairaseläkkeellä kroonisten jatkuvien ilmavaivojen takia. Pyllystäni kuuluu 24/7 kovaa rutinaa ja suhahduksia. Samalla ympäristöön laajalle alueelle leviää todella pahan hajuinen kaasupilvi.
Kysynkin teiltä rakkaat kanssaeläjät, että häiritsisikö teitä, jos työskentelisin ruokalähettinä ja ko. Vaivan ja siitä aiheutuvien haittojen kera toisin tilauksenne kotiovellenne? Tämän toteuttaminen on suurin haaveeni nyt kun olen alkanut oikeasti elämään.
Ap
Alue: Aihe vapaa
Kaunis nainen tuli kadulla yhtäkkiä pieremään eteeni. Hän käski minun haistella hänen farkkupeppuaan. No tein työtä käskettyä ja painoin naamani hänen pepulleen. Nainen päästeli pitkiä oikein pahanhajuisia rutisevia pieruja suoraan naamaani. Minä kiltisti imppasin nuo polttavat päästöt. Oli kyllä erikoinen kokemus. Haluaisin kokea sen uudestaan. Tämä on elämäni parhain kokemus tähän mennessä, kun päätin alkaa elämään!
Ap