Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

10-v tyttö jännittää liikaa! Apuja!

Vierailija
03.09.2008 |

Ongelmana on siis tytön (10v.) jännittäminen, joka pilaa monet suoritukset mm. koulussa ja sosiaaliset suhteet ovat aika vähissä.



Nyt on tulossa pian ensimmäiset kokeet koulussa ja niissäkin jopa opettaja oli viime talvena huomannut tytön jännittävän niin, että virheitä tuli ihan vaan sen takia! (Edellisellä tunnilla tyttö on osannut ko. asian, kokeessa ei enää). Vetäytyy myöskin helposti sosiaalisissa tilanteissa taustalle katselemaan ja seurailemaan. Tunneilla ei uskalla kysyä, jos ei ole jotain asiaa ymmärtänyt.



Kotona ollaan puhuttu asiasta ja missään vaiheessa emme siis ole lapelle sanoneet että kokeista pitäisi tulla aina kymppejä tms, vaan painottaneet, että kun tekee parhaansa, se riittää. Myöskään sisarukseen ei olla vertailtu, tietenkään!



Keinoja jännittämisen helpottamiseksi nyt kaipaisin. Asia aiheuttaa myös fyysisiä oireita, vatsakipua ja ruokahaluttomuutta. Luonteeltaan tyttö on rauhallinen, kiltti ja tunnollinen hoivaaja-luonne. Kiitos jos jollain on vinkkejä!

Kommentit (8)

Vierailija
1/8 |
03.09.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

olen ehnyt oman jännittäjä lapseni kanssa niin, että sovimme selkeän suunnitelman. joka päivä hänen täytyy puhua jollekkin koulussa. enkä tarkoita et juttelee sen ainoan ystävänsä kanssa vaan aina jollekkin muulle. ollaan sovittu, et riittää ihan pieni asia ( vaikka pelkkä moi tai sitten voi vaikka sanoa et onpas kiva paita, tai teitpäs hienosti jonkin tehtävän tms.) lapsi on nyt ekaluokkalainen ja pelkää/jännittää sosiaalisia tilanteita. mut olen huomannut että tällainen selkeä suunnitelma toimii ainakin hänellä.

Vierailija
2/8 |
03.09.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

ihan jatkuvasti, koulussa siihen ein teitenkään näin kotoa käsin ole kovin paljon mahdollista selkeitä toimintasuunnitelmia antaa. Tyttö juttelee kyllä jos hänelle jutellaan, aloitteen tekeminen vaan on kovin vaikeaa.



Kokeista puhuimme, ja nyt kokeilemme, olisiko apua, jos tyttö kuvittelisi paperin olevan vain jokin open antama tehtävä, ei arvioitava tasti, niin josko sujuisis paremmin. Saas nähdä...



Onko muilla vinkkejä?

t. ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/8 |
03.09.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

nimittäin ottaisi niinä päivinä jolloin on kokeet ja kohtauksellisesti.



Kasvatus- ja perheneuvolan kautta homma hoituu ja siellä on lastenpsykiatri jolta voisi pyytää reseptin.



Omalla lapsella oli pelkotiloja jotka hallitsi liikaa mieltä ja saimme avun noista pillereistä. Lasta helpotti jo ajatus siitä että lääkkeen saa jos tulee iso ahdistus päälle. Lapsi oli tuolloin viidennellä luokalla. Lääkettä on tarvinnut ehkä kuusi kertaa kolmen vuoden aikana.

Vierailija
4/8 |
03.09.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Unohdin kertoa että lapseni kävi ja me yhdessäkin siellä perheneuvolassa ja lapsi sai käydä kerran viikossa juttelemassa asioistaan psykologin luona ja sitten oli pari kertaa jolloin mukana oli myös lääkäri.



Kannattaa hakea apua, aina ei tarvitse pärjätä itse. Tuolloin oli puhetta näiden ammattilaisten kanssa jos on joku asia joka häiritsee lapsen päivittäistä elämää on silloin syytä hakea apua.



Meillä menee nyt todella hyvin, ahdistus on jäänyt pois. Tosin meillä ei ollut missään vaiheessa sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Lapsi on herkkä ja niin varmaan teilläkin.

Vierailija
5/8 |
03.09.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

neuvonut ottamaan sinne yhteyttä!



Ja kyllä, lapsemme on herkkä luonteeltaan ja ottaa surtavakseen helposti kaikki maailman murheet...



Kiitos 4!

Vierailija
6/8 |
03.09.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Myös kannattaa tehdä jännittävissä tilanteissa olemisesta mahdollisimman palkitsevaa lapselle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/8 |
03.09.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja ahdistuneisuushäiriöt.

t. 7

Vierailija
8/8 |
03.09.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

alkoi joskus juuri 10-11-vuotiaana tämä vaiva, ja olen kyllä todella katkera vanhemmilleni että eivät tehneet asialle silloin mitään. Nykyään mulla on tosi paha sosiaalisten tilojen pelko, en voi edes sukujuhliin mennä ilman että otan propralia. En voi käyttää kaupassa pankkikorttia, koska en voi nimeä kirjoittaa siihen kuittiin (kädet vapisee niin paljon). Jos joudun pankissa asioimaan, joudun ottamaan propralin, että selviän siitä. En voi mennä yhtäkkiä noin vaan kahville jonkun tutun kanssa, jos törmään häneen kadulla, jostain työpaikkaruokailusta puhumattakaan. Vanhempainiltoihin propralit taas käyttöön... Jne. Oikeasti, hanki tytölle apua jo nyt, ettei pääse näin pahaksi. Tämä nimittäin pahenee jos asialle ei mitään tee. Nyt olen 37v ja pahenee vaan vieläkin vuosi vuodelta, eli ikä ei kyllä tässä auta :(.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän viisi kuusi