Onko kenelläkään tietoa, miten Kiinasta adoptoineet ovat saaneet tietoa biologisista vanhemmistaan?

niin lapsen antaminen adoptioon on Kiinassa rikos ja siksi biologisista vanhemmista ei tiedetä mitään. Jos olen väärässä niin oikaiskaa äkkiä!

Niin olin minäkin ymmärtänyt, kunnes viime kesänä Kiinasta adoptoineiden/odottavien ryhmän tapaamisessa eräs pitkään Kiinassa ollut nainen piti luentoa Kiinasta moneltakin kantilta. Hän sanoi, että Kiinassa kyllä voisi ihan " laillisesti" äiti luopua lapsestaan, mutta " luvatonta" synnytystä pidetään niin suurena häpeänä, ettei kasvojen menetyksen pelossa tätä käytännössä tehdä vaan lapsista tulee löytölapsia. Yksinäiset äidit kuulemma usein hakeutuvat kotipaikkakunnaltaan muuallle raskausajaksi ja synnyttämään, jotta välttyisivät häpeältä omassa yhteisössään. Kiinassa on edelleen olemassa käytäntö, että avioparinkin pitää saada viranomaisilta lupa lisääntyä, esimerkiksi opiskelija ei siellä voi tällaista lupaa saada.

jotenkin se on helpottavakin ajatus, ettei mahdollinen tuleva adoptiolapsemme lähtisi etsimään biologista äitiään. Olen varmasti ainoa, joka näin ajattelee... :(

PiiaLiina: Minusta ajatuksesi eivät ole mitenkään hirveitä. Ajattelin itse ihan samoin ennen kun sain lapseni. Sen jälkeen on ollut helpottavaa tietää, että lapsillemme on kertoa taustoistaan biovanhempia myöten. Uskon sen olevan lapsille tosi tärkeää ja sitä kautta se on tullut minullekin positiiviseksi asiaksi. Koen että olemme onnekkaita kun meidän lapsistamme on taustatietoa jonka aiomme heille aikanaan kertoa.

Yleensä asenne kyllä kääntyy toisinpäin, kun lapsi saapuu kotiin; niin kävi ainakin minulla, ja nyt minulla on tuska lasteni puolesta kun ei ole mitään, mitä kertoa. Toisaalta yhdellä tavalla tämä on helpompaa: sukulaisille ja ystäville ei tarvitse selittää umpia lampia lasten yksityisyyden suojasta ja omasta valinnan vapaudesta kertomisen suhteen, eikä varsinkaan uteliaille puistotutuille, kun sanoo vaan, että " Kiinassa kaikki ovat löytölapsia" .



Mistä nimimerkkisi lienee peräisin? Tunsin aikanaan Vuosaaressa erään Pialiinan. Jos olet hän, tai vaikka et olisikaan, niin heitä ihmeessä mailia: akkanen " ät" ampiaisakka " piste" com.

Tiedän kyllä Helsingistä erään pariskunnan, joka muutama vuosi sitten sai Kiinasta adoptiolapsen... Niitä taitaa olla aika monta. Prosessimme on vielä todella alussa (1. neuvontakin vasta edessä), joten omalla nimellä ei uskalla paljon keskustella, jos vaikka koko lupaa ei edes heltiä! Tai homma kestää ja kestää, ja täytyy vuodesta toiseen tutuille vastata, että vielä kestää.