Onko oikein että mies päättää ettei asioista keskustella

Vierailija kirjoitti:

Jotkut naiset haluavat keskustella loputtomiin täysin merkityksettömistäkin asioista ja se älytön diskuteeraaminen menee jo henkisen väkivallan puolelle. Kai sillä paikataan jotain naisen omaa henkistä epävarmuutta ja pakonomaista yliajattelua. Onneksi kaikki naiset eivät ole samanlaisia. Toivottavasti ap:n mies löytää pian itselleen toisen, paremman naisen.

Naisen, joka on hiljaa, kun minä sanon. Ja joka tekee niinkuin minä sanon. Sellaisia kunnon naisia on nykyään yhä vähemmän.

Vierailija kirjoitti:

Jotkut naiset eivät voi sietää sitä, että miehet ovat yksinkertaisia, eivätkä kaipaa draamaa, vatvomista, tunneskaaloja tai loputonta keskustelua. Se ärsyttää monia naisia, ja se taas on suorastaan huvittavaa.

Entäpä tilanne, jossa mies on tyytyväinen suhteeseen, nainen ei? Vaikkapa seksielämä on ongelma, koska nainen haluaisi kokeilla uusia juttuja.  Pitääkö mielestäsi naisen sitten vain häipyä jonkun toisen mukaan vai toivoisiko mies kuitenkin sitä "asioiden vatvomista" siinä vaiheessa? 

Oma mies ei osaa puhua vaikeista asioista ja niitä sitten patosi sisälleen. Piti mykkäkoulua kun mä yritin kysellä mikä hänen on. Ja ihan asiallisesti puhuin, että ihan turha väittää, että nalkutin.

No mikä oli miehen ratkaisu lopulta? Haki avioeroa eikä kertonut sitäkään mulle kasvotusten vaan sain tietää asiasta kun sain avioerohakemuksen. Olisi pitänyt tajuta lopettaa suhde siinä kohtaa kun tajusin, että mies ei osaa puhua vaikeista asioista ja harrataa mykkäkoulua. Olisin säästynyt paljolta. Säästynyt äkillisen eron tuomalta tuskalta, ahdistukselta ja unettomuudelta. Kuukausi vielä ja sitten on onneksi avioero virallinen.

Jätetty

Keskustelu on aina molemmin puolin vapaaehtoista ja täysin oma valinta osallistuuko siihen vai ei.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole oikein. Muuten suhteestanne puuttuu sananvapaus ja miehesi on kuin sensuroiva palstamamma, joka sanoo, että näistä asioista ei keskustella.

Höpö höpö. Sananvapaus koskee molempia. 

Mä olen varmaan samaa kastia ap:n miehen kanssa, kun ehdoton oletusarvo on, että suhde ON riidaton! Mistä ihmeestä suhteessa pitäisi riidellä? Ja mitä nämä kipeät asiat on, joista pitäisi jaksaa jauhaa?!

Vierailija kirjoitti:

Mä olen varmaan samaa kastia ap:n miehen kanssa, kun ehdoton oletusarvo on, että suhde ON riidaton! Mistä ihmeestä suhteessa pitäisi riidellä? Ja mitä nämä kipeät asiat on, joista pitäisi jaksaa jauhaa?!

Eihän sitä turhasta pidäkään riidellä, tuskin moni haluaakaan.

Mutta jonkin ongelman ilmetessä se pitäisi myös pystyä puhumalla ratkaisemaan. Siinä vaiheessa elämä menee hyvin vaikeaksi, jos toinen osapuoli ei suostu puhumaan mistään. Tai suostuu puhumaan vain silloin, kun kokee itse jonkin asian ongelmaksi, mutta kieltäytyy puhumasta, kun toista vaivaa jokin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen varmaan samaa kastia ap:n miehen kanssa, kun ehdoton oletusarvo on, että suhde ON riidaton! Mistä ihmeestä suhteessa pitäisi riidellä? Ja mitä nämä kipeät asiat on, joista pitäisi jaksaa jauhaa?!

Eihän sitä turhasta pidäkään riidellä, tuskin moni haluaakaan.

Mutta jonkin ongelman ilmetessä se pitäisi myös pystyä puhumalla ratkaisemaan. Siinä vaiheessa elämä menee hyvin vaikeaksi, jos toinen osapuoli ei suostu puhumaan mistään. Tai suostuu puhumaan vain silloin, kun kokee itse jonkin asian ongelmaksi, mutta kieltäytyy puhumasta, kun toista vaivaa jokin. 

Ja vieläkään kukaan ei anna esimerkkejä näistä normaalin parisuhteen ongelmista!!

Vierailija kirjoitti:

Ihmisen ydin syntyy lapsuudessa. Kun itsetunto ja tunnetaidot eivät pääse kehittymään niitä on vaikea korjata myöhemmin. 

Aika tosin voi auttaa. Itsellä kävi näin mieheni kanssa. Ei oltu nuoria tavatessamme joten oli piintyneet tavat. Mutta joskus parin vuoden jälkeen huomasin että tilanne helpottui. Ei enää paettu konflikteja. Toki itsessänikin vikaa etten sitä sano. Mutta aika hioo särmiä etenkin jos ei olla enää nuoria. 

Vierailija kirjoitti:

Ihmisen ydin syntyy lapsuudessa. Kun itsetunto ja tunnetaidot eivät pääse kehittymään niitä on vaikea korjata myöhemmin. 

Loistavasti sanottu! Mutta kovalla työllä ja itsetutkiskelulla tuloksia saa, ellei ole oikeasti narsisti paha tunnekylmä jne..(joka ei siis kykene edes myöntämään, että hänessä voisi olla "vikaa").

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen varmaan samaa kastia ap:n miehen kanssa, kun ehdoton oletusarvo on, että suhde ON riidaton! Mistä ihmeestä suhteessa pitäisi riidellä? Ja mitä nämä kipeät asiat on, joista pitäisi jaksaa jauhaa?!

Eihän sitä turhasta pidäkään riidellä, tuskin moni haluaakaan.

Mutta jonkin ongelman ilmetessä se pitäisi myös pystyä puhumalla ratkaisemaan. Siinä vaiheessa elämä menee hyvin vaikeaksi, jos toinen osapuoli ei suostu puhumaan mistään. Tai suostuu puhumaan vain silloin, kun kokee itse jonkin asian ongelmaksi, mutta kieltäytyy puhumasta, kun toista vaivaa jokin. 

Ja vieläkään kukaan ei anna esimerkkejä näistä normaalin parisuhteen ongelmista!!

Varmaan siksi kun ei ole mitään oppikirjan sallittuja, normaaleja ongelmia. Ihmissuhde ei toimi niin.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen varmaan samaa kastia ap:n miehen kanssa, kun ehdoton oletusarvo on, että suhde ON riidaton! Mistä ihmeestä suhteessa pitäisi riidellä? Ja mitä nämä kipeät asiat on, joista pitäisi jaksaa jauhaa?!

Oletatko parisuhteen riidattomuuden tulevan ilman yhteentörmäyksiä, valtataistelua ym. inhimillistä toimintaa? Samaa sarjaa on miehet, joilla on "nollatoleranssi nalkutukselle".

Yli 20 vuotta vaimon kanssa eläneenä, olen tullut siihen tulokseen, että kenenkään ominaispiirteitä ei voi muuttaa. Nuorempana vaimo (yli)huolehtivana henkilönä laittoi enemmän paukkuja nalkutukseen, jota minä vastanalkutuksellani sitten koitin muuttaa.

Ihminen on kuitenkin oppivainen (ja mukavuudenhaluinen), joten x vuotta pään hakkaaminen samaan seinään tuottaa oivalluksen kokeilla vaihtoehtoisia strategioita. Jotain muuta siis kuin palstalla ensimmäisenä tarjottavaa vaihtoehtoa puolison hylkäämisestä.

Ei (riitojen) pelossa pysty elämään. Mikähän siinäkin niin pelottaa, aikuista miestä?

Vierailija kirjoitti:

Jotkut naiset eivät voi sietää sitä, että miehet ovat yksinkertaisia, eivätkä kaipaa draamaa, vatvomista, tunneskaaloja tai loputonta keskustelua. Se ärsyttää monia naisia, ja se taas on suorastaan huvittavaa.

Ei mitään draamaa, vatvomista, loputonta keskustelua jne. vaan ihan aikuisten kesken erimielisyyksien ratkomista. Ei mykkäkoulua ja sitä että, patoaa kaiken sisälleen. Kerroin tuossa aiemmin, että mun mies on tuollainen ja lopulta mies sitten haki eroa eikä sitäkään kertonut päin naamaa vaan sain tietää silloin kun sain avioerohakemuksen. Ei enää koskaan suhteen jatkamista yhdenkään miehen kanssa jos tulee samanlaisia piirteitä esiin. 

Jätetty