Alle kolmevuotiaiden lasten kanssa lentokoneeseen ja ylipäätään matkustelu. Kokemuksia?

Hyvin on sujunut. Käytiin vauvavuonnakin sekä Lontoossa että New Yorkissa. Pari reissua vuodessa siitä lähtien pl. korona.

Huonosti. Taapero kärsii peräsuolen laskeumasta, ja sen huomaavat kaikki.

Sen verta kokemusta että ette s-tana tuu mun viereen istumaan!

Ei mitään järkeä matkustella pikkulasten kanssa. Lapset ei saa mitään irti noista reissuista ja vanhemmille vain vaivaa. 

Vierailija kirjoitti:

Ei mitään järkeä matkustella pikkulasten kanssa. Lapset ei saa mitään irti noista reissuista ja vanhemmille vain vaivaa. 

        Kokemukset jää lapsen alitajuntaan. t.ap

Pienen vauvan kanssa sujuu hyvin. Kolmevuotias on jo sellainen menijä ettei oikein kiinnostaisi istua turvavöissä nousun ja laskun aikana. 

Vierailija kirjoitti:

Sen verta kokemusta että ette s-tana tuu mun viereen istumaan!

Voit ostaa itsellesi koko penkkirivin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mitään järkeä matkustella pikkulasten kanssa. Lapset ei saa mitään irti noista reissuista ja vanhemmille vain vaivaa. 

        Kokemukset jää lapsen alitajuntaan. t.ap

Mitä ihmeen vaivaa. Rattaat saa ruumaan lentokoneessa, vessassa mahtuu vaihtaa vaipat ja sitten vaan kohteessa lomaillaan kuten muutkin ihmiset. Siellä myydään ruokaa ja vaippoja ihan niin kuin täälläkin. Ihan samanlaista lomaa ja sukulointia ne matkat on kuin isompienkin ihmisten kesken.

Päin P:tä on sujunut. Omat lapset olivat todella vilkkaita tuossa iässä ja paikallaan pysyminen jopa 5 minuuttia oli suuri haaste. Heti kun silmä vältti luikerreltiin lattialle ja penkkien väliin ja syötiin matolta pähkinöitä ja ties mitä muuta sinne oli joutunut. Sitten alkoi joka matkalla se oksennustauti. Lentokoneessa se olikin todella mukavaa, penkit oksennuksessa ja se haju yökötti aikuisiakin. Sitten kun ilmanpaine koneessa vihloi korvia alkoi huuto ja sitä kesti ja kesti ja kesti. Kunnes lentokone laskeutui.

Matkakohteessa meni yleensä hieman paremmin. Oudot ruuat aiheuttivat vatsavaivoja ja ripulia ja sitten taas sitä oksennusta. Yöllä kun kuului outoja ääniä, lapset huusivat pelkoaan ja ei siinä aikuistetkaan sitten nukkuneet, eivätkä muut hotellivieraat. Jouduttiin muuttamaan toiseen hotelliin, kun muista huoneista valitettiin metelistä.

Lapset tykkäsivät olla rannalla. Ongelmia tuli sitten hietakirpuista, joiden puremat kutittivat yöllä ja lapset raapivat ja iho tulehtui. Illalla oli hyttysiä, jotka söivät kaikki ne kohdat, joita ei oltu vaatteilla peitetty. Molemmat muksut näyttivät siltä että oli iskenyt oikein paha rokkotauti. Lopulta toinen aikuinen jäi aina hotellihuoneeseen lasten kanssa, kun ei enää uskaltanut liikkua mihinkään.

Paluumatkalla sitten sama itku ja huuto koko lennon ajan, sekä oksentelu.

Seuraavaa matkaa odotettiinkin sitten siihen asti kun molemmat lapset olivat kouluiässä.

On paljon kokemusta. Syötä / juota nousut ja laskut alusta loppuun asti, jotta korvat pysyy auki. Muun ajan hypnotisoi lapset hiljaiseksi iPadilla. 

Kertaakaan lapset eivät näillä kikoilla muita matkustajia häirinneet, kehuja tuli vuosien aikana rauhallisesti matkustavista lapsista joka ikisen lennon jälkeen.

Omia lapsia ei ole, mutta kaveri on käynyt 11kk muksun kanssa jo 12 eri maassa. Sanoi että hyvin sujuu, nyt lapsi rupeaa jo liikkumaan enemmän kuin muutaman kuukauden iässä joten vähän enemmän säätöä mutta kaiken kaikkiaan on matkustus mennyt hienosti.

Vierailija kirjoitti:

On paljon kokemusta. Syötä / juota nousut ja laskut alusta loppuun asti, jotta korvat pysyy auki. Muun ajan hypnotisoi lapset hiljaiseksi iPadilla. 

Kertaakaan lapset eivät näillä kikoilla muita matkustajia häirinneet, kehuja tuli vuosien aikana rauhallisesti matkustavista lapsista joka ikisen lennon jälkeen.

Unohdin lisätä, että jokaista lasta kohden tulee olla se oksennuspussi koko ajan aukinaisena nenän edessä. Eli iPadin ja nenän välissä. 

2 tunnin lento meni just just,mutta 2 vuotias ei meinannut millään olla paikallaan.Koko ajan piti kävellä tai olla jotain viihdykettä.

Ehdottomasti kaikki lomat lasten kanssa yhdessä heti syntymästä alkaen. Tuo lapsuusaika on lopulta yllättävän lyhyt.

Meidän lasten kanssa on matkustettu siitä asti kun nämä oli kuukauden tai parin ikäisiä. Ensin lyhyitä lentoja isovanhempien ja muiden sukulaisten luo. Vauvan kanssa on oman kokemukseni mukaan ollut jopa helpompi matkustaa kuin isomman jo kävelevän lapsen. Vauvana lapset oli tyytyväisiä kun sai ruokaa, unta ja syliä.

Asutaan ulkomailla, mutta suku Suomessa, joten on tullu reissattua. Aina on mennyt hyvin, vaikka yleensä yksin ja lapsilla kaks vuotta ikäeroa. Vauvan kanssa helppoa, kun on voinut imettää tarvittaessa. Yksivuotiaat hankalimpia, kun eivät jaksa istua paikallaan. Kaksivuotiaat menee jo helpommin. Hätävarana lastenohjelmat puhelimessa. Mutta pakko keulia, että en oo vielä kertaakaan joutunut näihin turvautumaan (kotona katsovat ruutuja liikaakin :D). Lentokoneen henkilökunta huomioi kivasti, kun on pienten kanssa liikkeellä. Niin ja vinkki, että tarpeeksi syötävää mukaan (jotain helppoa naposteltavaa, mistä lapset tykkää).

Vierailija kirjoitti:

Omia lapsia ei ole, mutta kaveri on käynyt 11kk muksun kanssa jo 12 eri maassa. Sanoi että hyvin sujuu, nyt lapsi rupeaa jo liikkumaan enemmän kuin muutaman kuukauden iässä joten vähän enemmän säätöä mutta kaiken kaikkiaan on matkustus mennyt hienosti.

Siinä on ilmastorikollinen vailla vertaa. Lapsi hankittuna ja lentää useammin kuin kerran kuussa pelkän lentämisen takia. Todennäköisesti ei ymmärrä hävetä edes.

Riippuu lapsesta.

Vanhempi poika oli äärimmäisen rauhallinen ja keskittyi helposti asioihin, joten hänet oli helppo ottaa lomamatkalle jo 2-vuotiaana. Ei häirinnyt ketään.

Nuorempaa poikaa en uskaltanut ottaa lentokonereissulle ennen kuin oli 6-vuotias. Siinä iässä jaksoi jo hyvin olla ihmisiksi eikä taaskaan pahemmin häiritty muita. Ainoa pieni harmi oli, että menomatkan laskussa meni korvat tukkoon ja ihan pienen hetken korviin sattui. Onneksi sain opetettua miten paine puhalletaan pois, niin jäi kitinä minimin.

Molemmat lennot olivat Euroopan sisäisiä. Mannertenvälisiin en ihan pientä lasta uskaltaisi ottaa mukaan, kun ei yhtään osaa arvata, miten jaksaa.