Kun aikuinen lapsi ei itsenäisty

Lapset ovat viimeinkin muuttaneet kotoa, koko lauma. Olemme miehen kanssa kahden ja aikaa olisi nyt omillekin jutuille...

Vaan yksi (aikuisista) lapsista vaatii huomiotamme useita kertoja päivässä. Niin paljon, että monesti tuntuu että puhelin täytyy jättää syrjään että saisi asioita tehdyksi. Tuolloin on esim tunnin aikana voinut tulla parikymmentä viestiä, arkisista asioista yksinpuhelua. 

Koen epäkohteliaksi olla vastaamatta mihin mies taas kannustaa. Koen että muut lapsistani jäävät vaille huomiotani, kun yksi elää lähes etäyhteydessä meihin vanhempiin. Tämä kuormittaa niin jaksamista kuin parisuhdetta.

Mikä neuvoksi, kun ei lasta haluaisi loukata, ja tavallaan olen myös iloinen meidän avoimista väleistä, mutta liika on kuitenkin liikaa...