Miten saada toiveikkuuta?
Kun oma jaksaminen on ajautunut umpikujaan, miten tästä jatkaa eteenpäin? En vain jotenkaan enää jaksaisi yrittää, kun kaikki yritykset ovat aina turhia. Usko tulevaisuuteen on kadonnut ja en näe sellaista enää itselläni, ainakaan elämisen arvoista.
Hassuinta on se, että 1.5 vuotta olen pyytänyt apua ja tällä viikolla pääsin avun piiriin. Ei lääkäri tai hoitaja olleet mitenkään vähätteleviä tai muutenkaan vaikuttaneet mitenkään negatiivisilta. Tuon tapaamisen jälkeen kuitenkin alkoi tuntumaan, että ehkä tämä oli tässä, ei tästäkään kuitenkaan mitään tule.
Miten siis löytää vielä kerran jostain uskoa siihen, että kannattaa vielä yrittää? Mistä te muut onnistutte sitä ammentamaan?
Kommentit (2)
Täällä vähän samanlaista, mutta päiva kerrallaan yritän mennä. Älä luovuta, siitä vaan eteenpäin.
kukaan muu ei voi auttaa sinua sun puolestasi. Ei sun tarvitse tietää tässä vaiheessa mitään suurta suunnitelmaa, menet päivä kerrallaan. Hyväksyt sen että nyt olet aallon pohjalla, mutta et ota paineita päästä sieltä malliin viikossa pois. Hoidat perusasiat: syöt, ulkoilet, käyt suihkussa, pedat sängyn, pidät kodin siistinä, käyt töissä etc. Jonakin päivänä huomaat, että ei tämä niin raskasta olekaan.
Tämä ihmeiden odottaminen ja ulkopuolisen avun taikavaikutuksen odottaminen vain tuo lisää pettymyksiä.