Poistetaanko Kannasta ikinä diagnooseja, esim. jos parantuu masennuksesta?
Mietin kun Kanta on täynnä erilaisia diagnooseja, monilla ihmisillä. Fyysisiä sairauksia ja henkisiä. Esimerkiksi joku poskiontelotulehdus tai masennus voi ihmisellä parantua, mutta ne diagnoosit siellä aina näkyy ja uusia vaan kertyy vanhojen päälle. Päivitetäänkö noita ikinä? Onko teiltä ikinä poistettu diagnooseja?
Kommentit (37)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai se diagnoosi mihinkään poistu vaikka sairaus paranisikin. Ja eikö esimerkiksi jo sairastettu masennus estä työskentelyn tietyissä paikoissakin?
Et jos diagnoosi (arvaus) on ollut virheellinen?
Ai mitä että.
Mikähän on sellainen työ, jossa sairastettu masennus muka estää työllistymisen.
En osaa kuvitella, mikä se työ voisi olla.
Eihän sun ole pakko niitä sairausdiagnooseja työnantajalle kertoa.
Tietysti on sitten niitä tyyppejä, joilla on lääkitys, mutta silti ne hölisevät kaikille mahdollisille ihmisille kaikki sairautensa, adhd.t ja autismit ja Minnesota-hoidot sun muut... Mut nää on siis sellaisia, jotka ilmeisesti ovat aktiivisessa hoidossa niitten vaivojensa kanssa. Hyvin pä
"se luultavasti vaikuttaa aseiden kanssa tehtävän työn tekemiseen"
No ei todellakaan vaikuta, jos on joskus ollut masentunut. Miksi ihmeessä vaikuttaisi? Kun masennuksesta on toivottu, ihan hyvin voi lähteä esim poliisi- tai armeijauralle.
Eihän ne vanhat arkistoidut tiedot edes näy sille hoitavalle.
Lopettakaa nyt ne löpinät. Kaikki tietää että joistain henkilöistä on tahallisia vääriä kirjauksia, rikoksia, törkeitä ihmisoileusrikkomuksia. Ei nuo ole noloja uhrille itselleen, vaan ainoastaan rikosten tekijöille. Hyi hävetkää lääkärin ammatissa olevat rikolliset paskapäät. Mitä julkisemmaksi tulee sitä parempi, teille! Buhahaa.
Ajattele mikä häpeä jos joku on väärin diagnosoitu ja näitä väärennettyjä papereita on levitelty sitten vuosikausia ympäriinsä ja osa ei tajua väärennyksistä ja rikoksista mitään. Ihan uunona mukana vakavissa rikoksista. Miksi joku tekisi niin?
Ei tarvita kun iljettävät vastenmieliset kostonhimoiset ihmiset, joilla mahdollisuudet tehdä noin. Äs simple as that.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai se diagnoosi mihinkään poistu vaikka sairaus paranisikin. Ja eikö esimerkiksi jo sairastettu masennus estä työskentelyn tietyissä paikoissakin?
Et jos diagnoosi (arvaus) on ollut virheellinen?
Ai mitä että.
Mikähän on sellainen työ, jossa sairastettu masennus muka estää työllistymisen.
En osaa kuvitella, mikä se työ voisi olla.
Eihän sun ole pakko niitä sairausdiagnooseja työnantajalle kertoa.
Tietysti on sitten niitä tyyppejä, joilla on lääkitys, mutta silti ne hölisevät kaikille mahdollisille ihmisille kaikki sairautensa, adhd.t ja autismit ja Minnesota-hoidot sun muut... Mut nää on siis sellaisia, jotka ilmeisesti ovat aktiiv
Okei, minä olen ymmärtänyt että esimerkiksi armeijaankaan ei pääse masentuneena (tai jos siihen on taipumusta, eli kirjattuna jo sairastettu masennus).
Ja ymmärrät varmaan miksi se vaikuttaisi, jos vaikuttaisi.
Vierailija kirjoitti:
Häpeätkö masennustasi. Miksi?
Minulla ei ole masennus-diagnoosia, mutta todella monella on, koska nykyään 2 viikkoa kestävä surumielisyys on jo masennuksen diagnostiikan kannalta sitä itseään. Minulla on diagnooseja, joista moni on jälkikäteen todettu virheellisiksi, en ole lähtenyt niitä korjaamaan, kuten en muitakaan virheellisiä kantatietoja. Tuskin edes 50% pitää siellä paikkaansa kohdallani.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai se diagnoosi mihinkään poistu vaikka sairaus paranisikin. Ja eikö esimerkiksi jo sairastettu masennus estä työskentelyn tietyissä paikoissakin?
Et jos diagnoosi (arvaus) on ollut virheellinen?
Ai mitä että.
Mikähän on sellainen työ, jossa sairastettu masennus muka estää työllistymisen.
En osaa kuvitella, mikä se työ voisi olla.
Eihän sun ole pakko niitä sairausdiagnooseja työnantajalle kertoa.
Tietysti on sitten niitä tyyppejä, joilla on lääkitys, mutta silti ne hölisevät kaikille mahdollisille ihmisille kaikki sairautensa, adhd.t ja autismit ja Minnesota-hoidot sun muut... Mut n
"Okei, minä olen ymmärtänyt että esimerkiksi armeijaankaan ei pääse masentuneena (tai jos siihen on taipumusta, eli kirjattuna jo sairastettu masennus).
Ja ymmärrät varmaan miksi se vaikuttaisi, jos vaikuttaisi."
Ei välttämättä pääse sillä hetkellä kun masennus on aktiivinen, mutta eihän se masennus enää mitään vaikuta kun siitä on toivottu. Ei se, että on kärsinyt masennuksesta, tarkoita, että siihen olisi taipumusta. Se on silloin elettyä elämää, menneisyyttä. Eikä se mitään aseiden kanssa vaikuta, jos on joskus ollut masennusta. Mistä sitä tietää, mitä diagnosoimattomat ajattelevat kun käsittelävät aseita? Diagnosoimtaton voi olla paljon vaarallisempi aseen käsittelijä kuin henkilö, jolla on joskus diagnosoitu masennus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai se diagnoosi mihinkään poistu vaikka sairaus paranisikin. Ja eikö esimerkiksi jo sairastettu masennus estä työskentelyn tietyissä paikoissakin?
Et jos diagnoosi (arvaus) on ollut virheellinen?
Ai mitä että.
Mikähän on sellainen työ, jossa sairastettu masennus muka estää työllistymisen.
En osaa kuvitella, mikä se työ voisi olla.
Eihän sun ole pakko niitä sairausdiagnooseja työnantajalle kertoa.
Tietysti on sitten niitä tyyppejä, joilla on lääkitys, mutta silti ne hölisevät kaikille mahdollisille ihmisille kaikki sairautensa, adhd.t ja autismit ja Minnesota-hoidot sun muut... Mut n
Ei Suomen armeijaan riittäisi sotilaita, jos joskus aikaisemmassa elämässä ollut masennus vaikuttaisi loppuelämästi kieltävästi armeijaan.
Kyllä ne ainakin surutta niitä muuttaa vaikka takana usean kuukauden mittainen osastojakso jossa erikoislääkärit tehneet diagnoosit ja tutkimukset, ei ilmeisesti yleislääkäreillä anna ylpeys periksi.
ei niitä poisteta, mutta voidaan listätä tieto, että on parantunut tai remissiossa tai ei ole ollut oireita xx vuoteen.
Vierailija kirjoitti:
Ei ne poistu ja siksi ihan vihoviimeinen virhe on mennä hankkimaan itselleen masennusdiagnoosi. Sen jälkeen kaikki laitetaan sen piikkiin ja kuvittelet surkeuksissasi vain kaiken.
Niin ne laittaa vaikka näkee että ihmisellä ei olisi ollut vuosikymmeneen ainuttakaan mielenterveyteen liittyvää käyntiä eikä ole määrätty mitään lääkityksiä. Silti se on selitys aivan kaikkeen. Sen sijaan ne hukkaa tiedot leikkauksistasi, muista terveyteen vaikuttavista löydöksistäsi ja kroonisista elinikäisistä sairauksistasi johon sinulla on säännöllinen lääkitys , jota uusit monta kertaa vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
No jos olet oikeasti parantunut niin onhan siellä sitten kirjaukset vaikka lääkityksen ja/tai terapian loppumisesta ja siitä että oireet ovat poistuneet. Miksi se alkuperäinen diagnoosi pitäisi silloin poistaa?
Ei hoidon loppuminen merkitse sitä, että ihminen on parantunut. Se tarkoittaa sitä, että häntä ei hoideta ko. vaivasta.
Ai paranet, hehehe? Eiväthän ne muuta tee, kun ovat jumiutuneina 20 vuotta vanhoihin papereihinsa. Ai sinulta katkesi tänään jalka? Ei, ei kuule tässä 20 vuotta otetussa magneettikuvassa näy katkennutta jalkaa, että jalkasi ei kuule voi olla katki.
Koko homman pointti on että lääkäri näkee koko sairaushistorian ja kykenee käyttämään sitä tietoa diagnoosia tehdessään.
Omissa tiedoissa on erikseen merkitty pitkäaikainen diagnoosi. Oletan, että pitkäaikaiseksi merkitty diagnoosi keuhkoveritulpasta näkyy lääkärille aina ja näkyvästi. Tai ainakin pitkään. Samoin tieto tehohoidosta.
Sain vaikean toipumisen aikana ajan terveyskeskukseen aina samalle päivälle. Ensin otettiin aina EKG, ja vasta sitten menin lääkärin vastaanotolle. Labroja seuratiin tarkasti ja niitä otettiin herkästi. Pitkäaikainen diagnoosi sekä diagnoosin näkyvyys on potilaan turvaksi.
Tottakai joidenkin vanhojenkin diaknoosien on syytä näkyä lääkärille, vaikka olisikin jo parantunut. Jos esimerkiksi on kymmenen vuotta sitten sairastanut vaikka syövän tai haimatulehduksen tai mitä ikinä, onhan se lääkärille tärkeä tieto jos potilas tulee valittamaan huonovointisuuttaan ja väsymystään.
No jos olet oikeasti parantunut niin onhan siellä sitten kirjaukset vaikka lääkityksen ja/tai terapian loppumisesta ja siitä että oireet ovat poistuneet. Miksi se alkuperäinen diagnoosi pitäisi silloin poistaa?