Lue keskustelun säännöt.
Koiranpentu murisee lapsille
09.11.2023 |
Meillä on 4kk:n ikäinen pikkukoiran pentu, rotu pitäisi olla hyvin lapsirakas. Pentu murisee varoittavasti 9- ja 11-vuotiaille lapsille, kun he yrittävät nostaa pentua syliin. Aikuisille ei ikinä murise. Mistähän johtuu ja mitä voisi asialle tehdä? Kieltää lapsia ottamasta pentua syliin? Lapset ovat rauhallisia tyyppejä ja aina käyttäytyneet pennun kanssa rauhallisesti. Pentu kyllä lapsia iloisesti tervehtii ja antaa silittää itseään, mutta murina alkaa, jos lapset yrittävät nostaa pentua.
Kommentit (21)
Vierailija kirjoitti:
No ei nostella pentua!
Tämähän olis toki parasta, mutta sen verran jäi aloituksesta pois, että pentu on siis niin pieni, ettei vielä pääse kunnolla portaista tms. Joten lapset yrittävät nostaa pentua sellaisissa paikoissa, joissa pitäisi auttaa pentua pääsemään eteenpäin. Ei ns. "huvikseen". Sen verran isoja lapsia ovat jo, että heistä olisi hyvä apu hoitamaan pentua. Mutta se ei oikein nyt onnistu, kun eivät voi edes pihalla pissattaa, sillä pentu murisee, jos lapsi yrittää nostaa terassin portaat alas. Ja lapsia toki surettaa, kun eivät voi hoitaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Edelleen: ei nostella sitä pentua. Useimmat koirat ei vasn tykkää siitä. Se oppii pian kulkemaan portaissa ihan itse, siihen asti järjästäkää elämä siten ettei sen tarvitse kulke portaissa
Pentu on säikähtänyt joskus lapsien kanssa ja tuntenut ehkä kipua.
Nyt oveluus käyttöön. Eli namit. Kun pentu tulee itse lattialla lapsen syliin, niin nami.
Sen jälkeen edetään niin, että nami siitä, kun tulee syliin ja antaa koskea.
Sen jälkeen kosketaan ylhäältä, kun lapset seisovat. Namia.
Lopulta nostetaan vähän ja nami.
Viikon päästä pentua voi nostella huoletta. Mutta muistakaa, että nostelu liittyy aina mukavaan asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Edelleen: ei nostella sitä pentua. Useimmat koirat ei vasn tykkää siitä. Se oppii pian kulkemaan portaissa ihan itse, siihen asti järjästäkää elämä siten ettei sen tarvitse kulke portaissa
No sitähän he yrittävät. Eli nostavat portaat, niin ei tarvitse kulkea.
Toki voi tietysti muuttaa tai vaikka hankkia koiralle hissin tai liukuhihnan, mutta josko nyt tämän voisi hoitaa hieman toisin...
Pentu kokee lapset kilpailijoikseen, pitää tehdä arvojärjestys selväksi viimeistään nyt, muuten tulee isoja ongelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pentu on säikähtänyt joskus lapsien kanssa ja tuntenut ehkä kipua.
Nyt oveluus käyttöön. Eli namit. Kun pentu tulee itse lattialla lapsen syliin, niin nami.
Sen jälkeen edetään niin, että nami siitä, kun tulee syliin ja antaa koskea.
Sen jälkeen kosketaan ylhäältä, kun lapset seisovat. Namia.
Lopulta nostetaan vähän ja nami.
Viikon päästä pentua voi nostella huoletta. Mutta muistakaa, että nostelu liittyy aina mukavaan asiaan.
Kiitos, tosi hyviä neuvoja! Tämä namihomma otetaan kokeiluun. Ja hyvin mahdollista, että on säikähtänyt lapsien kanssa. Meillä on käynyt myös muutamia lasten kavereita, joiden kanssa on saanut olla tarkkana, kun ovat turhan innokkaasti lähestyneet pentua.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Pentu kokee lapset kilpailijoikseen, pitää tehdä arvojärjestys selväksi viimeistään nyt, muuten tulee isoja ongelmia.
Miten tämä tehdään? Meillä on ollut kyllä koiria aiemminkin, mutta isompia ja "kovempiluonteisia", joita on saanut tiukemmin pistää järjestykseen. Tämä nykyinen pentu on herkkis, joten on vähän kädetön olo, vaikka koirakokemusta löytyykin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset nostavat pentua niin, että sitä sattuu. Tai sitten nostamiseen liittyy pelottavia elementtejä.
Lapset ei osaa nostaa pentua oikein tai tekevät sen yllättäen ja pyytämättä. Jos koira ei pidä nostelusta niin älkää nostako! Kyllä se oppii kiipeämään rappusia ja sen sijaan että lapset nostaisivat pentuja he voivat kannustaa rappujen nousussa ja antaa pennun tehdä se itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei nostella pentua!
Tämähän olis toki parasta, mutta sen verran jäi aloituksesta pois, että pentu on siis niin pieni, ettei vielä pääse kunnolla portaista tms. Joten lapset yrittävät nostaa pentua sellaisissa paikoissa, joissa pitäisi auttaa pentua pääsemään eteenpäin. Ei ns. "huvikseen". Sen verran isoja lapsia ovat jo, että heistä olisi hyvä apu hoitamaan pentua. Mutta se ei oikein nyt onnistu, kun eivät voi edes pihalla pissattaa, sillä pentu murisee, jos lapsi yrittää nostaa terassin portaat alas. Ja lapsia toki surettaa, kun eivät voi hoitaa.
Seli seli, koira antaa epämukavasta tai uhatusta olostaan sinulle selvän merkin. Koira on AINA aikuisen vastuulla.
Tuon ikäisen pennun murina ei liity mihinkään arvojärjestysjuttuihin. Lapset eivät osaa nostaa pentua sitä satuttamatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En yllättyisi, että kohta joku ehdottaa lasten antamista adoptioon. Koska koira, koira, koira.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pentu on säikähtänyt joskus lapsien kanssa ja tuntenut ehkä kipua.
Nyt oveluus käyttöön. Eli namit. Kun pentu tulee itse lattialla lapsen syliin, niin nami.
Sen jälkeen edetään niin, että nami siitä, kun tulee syliin ja antaa koskea.
Sen jälkeen kosketaan ylhäältä, kun lapset seisovat. Namia.
Lopulta nostetaan vähän ja nami.
Viikon päästä pentua voi nostella huoletta. Mutta muistakaa, että nostelu liittyy aina mukavaan asiaan.
Kiitos, tosi hyviä neuvoja! Tämä namihomma otetaan kokeiluun. Ja hyvin mahdollista, että on säikähtänyt lapsien kanssa. Meillä on käynyt myös muutamia lasten kavereita, joiden kanssa on saanut olla tarkkana, kun ovat turhan innokkaasti lähestyneet pentua.
Ap
Sinun pitää rauhoitella myös niitä omia lapsiakin. Ei lasten (eikä aikuisten) kavereita kylään ennen kuin pentu on tottunut omaan perheeseen. Ääneet, äkkinäiset liikkeet, suoraan päin katsominen, jne on koiralle uhkaavia elementtejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei nostella pentua!
Tämähän olis toki parasta, mutta sen verran jäi aloituksesta pois, että pentu on siis niin pieni, ettei vielä pääse kunnolla portaista tms. Joten lapset yrittävät nostaa pentua sellaisissa paikoissa, joissa pitäisi auttaa pentua pääsemään eteenpäin. Ei ns. "huvikseen". Sen verran isoja lapsia ovat jo, että heistä olisi hyvä apu hoitamaan pentua. Mutta se ei oikein nyt onnistu, kun eivät voi edes pihalla pissattaa, sillä pentu murisee, jos lapsi yrittää nostaa terassin portaat alas. Ja lapsia toki surettaa, kun eivät voi hoitaa.
Jos olet varma, että lapset nostavat satuttamatta, antaa penikan murista.
Meidän koiramme murisi ensimmäiset kuukaudet aina kun sitä nosti tai laittoi valjaat tms. Se on vaan sellaista protestimurinaa, sillä ei ole oikein mitään tekemistä oikean murinan kanssa -kuule kyllä eron sitten kun koira oikeasti varoittaa.
Nyt tuo on jo aikuinen ja murisee edelleen joskus jos tahtoo tehdä mielipiteensä tiettäväksi. Sitten sanon sille, että ihminen päättää, minkä jälkeen koira sanoo märisevän äänen, ihan teini joka naukuu "mälsää" ja tekee mitä käsketään.
Osa koirista on vaan aika "verbaalisia".
Oma on norjanharmaa. Muuten kyllä tottelee nätisti ja tulee jopa haukulta luokse.
Ei saa nostaa pentua, jos pentu ahdistuu ja murisee. Aikuisen kannattaa tutkia tilanne miksi. Onko sattunut syliin nostot esimerkiksi pennun vatsaan? Ainakaan ei saa roikotella miten sattuu, kuljettaa yhtäkkiä eri paikkaan tai nostella milloin tahansa jos pentu keskittyy muuhun. Tilanteen pitäisi olla pennulle ennakoitu, rauhallinen, että tietää milloin odottaa sitä. Pitää olla totutettu että se on "kivaa", ihmisen kanssa johon pentu luottaa, ehkä makupaloja ja kehuminen. Silitys, ei väkisin rapsutusta. Jospa tulee itse syliin joskus sohvalla istuessa. Ehkei luota lapsiin, onko pudonnut lattialle? Takajalkojen alle pitää saada ehkä tukea. Syömisen jälkeen tai juomisen, ei ole hyvä puristaa vatsaa nostamalla?
Vierailija kirjoitti:
Edelleen: ei nostella sitä pentua. Useimmat koirat ei vasn tykkää siitä. Se oppii pian kulkemaan portaissa ihan itse, siihen asti järjästäkää elämä siten ettei sen tarvitse kulke portaissa
Koira kannattaa kyllä totuttaa kantamiseen, isokin koira. Ikinä ei tiedä koska se loukkaa itsensä ja on pakko.
Meidän koira pärisi alkuun mutta on aina viihtynyt sylissä muuten. Se nostamisen hetki oli vaan alkuun kamala sen mielestä, sitten oli kaikki hyvin.
Kannattaa varoittaa pentua sanomalla että otan sut syliin eikä nostaa yllättäen. Ja se namittaminen toimii tässäkin. Mahtiherkku huuleen ja koira kainaloon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pentu kokee lapset kilpailijoikseen, pitää tehdä arvojärjestys selväksi viimeistään nyt, muuten tulee isoja ongelmia.
Miten tämä tehdään? Meillä on ollut kyllä koiria aiemminkin, mutta isompia ja "kovempiluonteisia", joita on saanut tiukemmin pistää järjestykseen. Tämä nykyinen pentu on herkkis, joten on vähän kädetön olo, vaikka koirakokemusta löytyykin.
Tuo arvojärjestysjuttu ei perustu tieteeseen ensinkään, vaan virheellisiin havaintoihin vankeudessa elävistä susista. Unohda se.
Itsekin uskoin siihen kunnes tuli nykyinen koira. On niin kovaluontoinen että jos sen tahtoisi alistaa, saisi piestä rammaksi. Ymmärsin hyvin pian että täytyy käyttää hyvyyttä ja viekkautta jos tahtoo tuon kanssa päästä mihinkään.
Palkitseminen on oikeasti todella nopea ja tehokas tapa ehdollistaa koiraa. Hassuinta on, että sama toimii kaikilla: kova koira? Palkitse enemmän. Herkkis? Palkitse enemmän.
Muista myös että pentu tarvitsee todella paljon rauhaa ja lepoa! Joka päivä ei kannata siedättää, totuttaa, treenata eikä varsinkaan heittää palloa.
Vierailija kirjoitti:
Lapset ei osaa nostaa pentua oikein tai tekevät sen yllättäen ja pyytämättä. Jos koira ei pidä nostelusta niin älkää nostako! Kyllä se oppii kiipeämään rappusia ja sen sijaan että lapset nostaisivat pentuja he voivat kannustaa rappujen nousussa ja antaa pennun tehdä se itse.
Kovin pienen pennun ei saa antaa kiivetä rappuja sen 10 kertaa, minkä se päivässä käy pihalla. Rasittuu liikaa. Ne askelmat kun on penikalle aika korkeat ja kun ne kasvaa niin nopeasti, ei lihasvoima pysy perässä. Varsinkin alaspäin meno on kuormittavaa ja pelottavaakin alkuun.
Meidän koira taisi olla juuri 4kk kun lopulta selvisi portaat molempiin suuntiin ja on aikuisena polvenkorkuinen.
Koiranpentu tarvitsee aikaa sen lihasvoiman ja hermotuksen luomiseen siinä missä ihmislapsikin. Mikään kannustus ei saa sinuakaan kiipeämään kylmiltään Gizan pyramidin huipulle.
Vierailija kirjoitti:
Lapset nostavat pentua niin, että sitä sattuu. Tai sitten nostamiseen liittyy pelottavia elementtejä.
Lapsille pitää opettaa, kuinka pentua nostetaan. Ei mikään ihme jos lapset eivät opi jos katsovat nettivideoita, joissa kissoja ja koiria riepoteltaan mahasta puristaen.
Ensin pitää nostaa takatassut toisen käsivarren päälle ja sitten pitää toisella käsivarrella kiinni pennusta. Aluksi voi harjoitella ihan nostamista ja sylissä pitämistä, että pentu tajuaa ettei sitä kuristeta mahasta eikä jätetä takatassuja roikkumaan ilmaan.
No ei nostella pentua!