Lue keskustelun säännöt.
Kun hoitoa mt-ongelmiin ei saa, hoitohenkilökuntaa ei tule tästä syyttää
05.11.2023 |
Työskentelin aiemmin hoitajana psykiatrialla, kunnes vaihdoin toistuvien uupumusten vuoksi kokonaan alaa. Näin myös usean kollegani uupuvan. Mielenterveyshoito on kriisissä ja on täysin kestämätöntä, että apua ei saa kun sitä tarvitsee. Mutta silloin mennään vikaan, jos tämä nähdään hoitohenkilökunnan syynä. Kysymys on paljon laajemmasta asiasta. Jos ei ole resursseja, jatkuvasti leikataan ja mm. osastopaikkoja vähennetään ei yksinkertaisesti riitä hoitoa kaikille. Näin ei saisi olla, mutta hoitajanakin siinä on aika mahdottomassa tilanteessa jos kertakaikkiaan aikoja ei ole, ei ole sairaalapaikkoja, ei mitään. Kysymys ei ole siitä ettei apua hakevan hätää otettaisi todesta tai ei haluttaisi auttaa. Minä ja moni muu samalla alalla oleva uuvumme juuri siksi, että haluaisimme auttaa ja näemme ihmisten hädän, mutta ei ole resursseja tarjota sitä apua mitä pitäisi. Siinä joutuu tosi isoon eettiseen ristiriitaan ja tuntee jatkuvaa riittämättömyyttä. Myös me alalla työtä tehneet olemme apua hakevien kanssa täysin samalla linjalla siitä, että mielenterveyden hoito on retuperällä ja tilanne on kestämätön. Me kuitenkin joudumme tekemään työmme niillä resursseilla mitä meillä on, ja ne resurssit on aivan liian vähäiset. Niillä on mahdotonta tehdä työtä sillä tavalla kun haluaisi. Syyttäviä sormia ei soisi aina osoitettavan hoitohenkilökuntaan, joka ei tilanteelle voi mitään.
Kommentit (20)
Miksi sitä sääkyselyä ei voi jättää pois ja kysyä sen sijaan, auttaako jokin lääke?
Aina on puhetta säästä. Aina. Tuntuu kuin mikään ei olisi niin tärkeää heenkilökunnalle kuin sää, koska se on ensimmäinen asia mitä suusta tulee ulos.
Minä syytän henkilökuntaa, koska aikaa on ollut, mutta lääkereseptejä ei. Kummasti niitä on muille samasta sairaudesta kärsiville heltinyt. Kummasti ne Duodecimilla suosittelevat niitä. Suosittelivat jo aikaisemmin, mutta suosittelevat siis edelleen.
Oletko ikinä suonut ajatustakaan sille, että katsoisit, mitä suosituksissa sanotaan ja promoaisit potilaan puolesta lääkärille suositusten mukaisia hoitoja, jos niitä ei ole annettu koska reseptikäsi on ollut toimintakyvytön?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paikkoja ei ole jos ne täytetään sinne kuulumattomilla ihmisillä. Valikoikaa joukko paremmin eli suositusten mukaisia lääkkeitä ja terapiaa ennen sitä sairaalaa.
Aikoja ei ole, jos sen on vienyt joku, joka ei pääsekään paikalle koska esim. väkivaltainen puoliso estää. Uhri saa sanoa suoraankin väkivallasta. Mutta kun on se kansalaisopiston kurssi, josta henkilökunta on kiinnostuneempi.
Aikaa kuluu koko ajan siihen, että siellä hiljennetään ihminen. Moniko on paikalla siksi, ettei lääkettä saa vaihdettua ja olo on huonompi?
Aikaa kuluu koko ajan omien tekemisten peittelyyn, valehteluun, hoidon estämiseen ja mokien korjailuun. Jos potilas sanoo kaksi tai kolme kertaa jonkin asian, joka on kirjauksessa silti väärin tai "hauskasti" puuttuu kokonaan, siitä on vastuussa kirjaaja. Hoitaja esimerkiksi.
Siksi henkilökuntaa syytetään heidän työnteostaan.
Hoitajahan ei lääkeasoista päätä, se on lääkärien töitä. En välttämättä ole samaa mieltä lääkärin kanssa mutta en lääkeasioille mitään voi.
Ihmiset purkaa sen hoitamattoman henkisen pahan olonsa henkilökuntaan valitettavasti. Ei mene oikeaan osoitteeseen silloin, hoitotyötä tehdään niillä eväillä mitä on annettu. Jos herrat kaikessa viisaudessaan päättävät osastopaikkojen vähentämisestä niin siinä ei työntekijä voi mistään niitä paikkoja taikoa. Uuvuttaa tekijänsä tuo ala.
Johtoportaan logiikalla kaikki on aina suorittavan portaan vika. Johto välittää vain omista tulospalkkioistaan, ei heitä voisi yhtään vähempää kiinnostaa miten potilaille käy. Sote-uudistus on loistava esimerkki. Jos tuhannet kuolevat hoidon puutteessa mutta tulospalkkiot pyörivät niin heistä kaikki on paremmin kuin hyvin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmiset tarvitsee tahon johon purkaa vihaansa. On helpompi ajatella että "ne siellä ei vaan halunneet hoitaa minua", silloin sen pahan olon voi kohdistaa johonkin konkreettiseen. Oikeasti suurimman osan ajasta se henkilökunta kyllä haluaisi hoitaa jokaisen apua tarvitsevan, mutta kun se on täysin mahdotonta. Tuon takiahan henkilökunta väsyy ja vaihtuvuus on suurta.
LÄhes samat sanat voi sanoa vanhusten parissa työskentelevien puolesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielenterveys ongelmat tuntuu mielestäni siltä että niitä ei vain voi hoitaa. Hetkittäistä helpotusta ja turvaa (esim itsetuhoisuuteen) voidaan antaa, mutta hoitamaan ei pysty 😔
Vierailija kirjoitti:
Mielenterveys ongelmat tuntuu mielestäni siltä että niitä ei vain voi hoitaa. Hetkittäistä helpotusta ja turvaa (esim itsetuhoisuuteen) voidaan antaa, mutta hoitamaan ei pysty 😔
Itse vuosikausia kestäneistä mielenterveysongelmista kuntoutuvana olen sitä mieltä, että hyvin monet voi hoitaa joko kokonaan pois tai ainakin hyvin oireettomiksi.
Omaa työtä ja toisten tukea se kyllä vaatii eikä ole mitenkään miellyttävää, helppoa ja nopeita tuloksia tuovaa.
T. Mies 36v, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö ja autismikirjon piirteitä (Asperger, PDA, mahdollisesti ADHD jne..)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No se nyt on kohtuuton vaatimus, että jos ihminen sairastaa mielen sairautta, joka aiheuttaa kärsimystä ja sitten hoitoon pääsy evätään, että sitä pahaa oloa ei purkaisi sille taholle, joka tämän päätöksen tekemisestä kumminkin on vastuussa. Jos tämän aloituksen tekijä olisi hoitohenkilökuntaa, hän kyllä käsittäisi, ettei ole loogista odottaa sairaan ihmisen toimivan terveen ja tyynen ihmisen lailla.
Vierailija kirjoitti:
No se nyt on kohtuuton vaatimus, että jos ihminen sairastaa mielen sairautta, joka aiheuttaa kärsimystä ja sitten hoitoon pääsy evätään, että sitä pahaa oloa ei purkaisi sille taholle, joka tämän päätöksen tekemisestä kumminkin on vastuussa. Jos tämän aloituksen tekijä olisi hoitohenkilökuntaa, hän kyllä käsittäisi, ettei ole loogista odottaa sairaan ihmisen toimivan terveen ja tyynen ihmisen lailla.
Ei ole kyse vain niistä sairastuneista, vaan ihan muutkin ihmiset tuntuvat puhuvan samaan tyyliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Terapeutti kertoi että joka viikko joku jättää tulematta. En voi käsittää, miksi terapioita myönnetään sellaisille jotka on sellaisessa kunnossa että käy jos jaksaa. Sitten on esim traumatisoituneita joita terapia voisi auttaa ja jotka varmasti sitoutuisivat, mutta mitään aikoja ei saa.
Minä ainakin syytän, katsos tää maailma on epäoikeudenmukainen,
sen saa ihan huoletta kokea muutkin tahot kun ne potilaat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä ainakin syytän, katsos tää maailma on epäoikeudenmukainen,
sen saa ihan huoletta kokea muutkin tahot kun ne potilaat.
Niin sehän on vähän kinkkinen tilanne, jos vaikka osasto on jo ääriään myöten täynnä ja vastaanotolle saapuu uusia itsetuhoisia ihmisiä. Mitä siinä ihan oikeasti voi tehdä jos paikkoja ei ole? Lääkäri tietenkin tekee päätökset osastolle ottamisesta eikä hoitaja, mutta ihan sama tilanne se on siinä lääkärilläkin. Kun osastolle ei mahdu sinne ei vain mahdu.
Niinhän se on. Se jos esimerkiksi aika tarjotaan huonosti voivalle vasta kuukauden päähän on olosuhteista johtuva pakko, koska aikoja ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Minä ainakin syytän, katsos tää maailma on epäoikeudenmukainen,
sen saa ihan huoletta kokea muutkin tahot kun ne potilaat.
Mitä hyötyä siitä sinulle on?
Vierailija kirjoitti:
Terapeutti kertoi että joka viikko joku jättää tulematta. En voi käsittää, miksi terapioita myönnetään sellaisille jotka on sellaisessa kunnossa että käy jos jaksaa. Sitten on esim traumatisoituneita joita terapia voisi auttaa ja jotka varmasti sitoutuisivat, mutta mitään aikoja ei saa.
Luultavasti terapioita myönnetään liian huonokuntoisille osittain siksi ettei muutakaan hoitoa ole riittävästi tarjolla, ainakaan pidempikestoista sellaista.
Varmaan se on helpointa kohdistaa syyllistäminen siihen henkilökuntaan eikä joihinkin kasvottomiin päättäjiin jossain kaukana.