Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Monet kaverit tai uusia kavereita haluavat tuntuvat haluavan pikemminkin "seuraneidin"

Vierailija
04.11.2023 |

Heistä tulee sellainen olo, että eivät ole juurikaan kiinnostuneet siitä kaverista tai tämän ajatuksista. Sen sijaan he haluavat seuraa esim. taidenäyttelyyn, keikalle, konserttiin, kirppikselle tmv.

 

Itse haluaisin enemmän sellaista aitoa ystävyyttä, jossa juteltaisiin kuulumisia, hyvlä ja huonojakin, vaikka kahvilla tai lenkkipolulla. Miksi sellaisia kavereita on niin vaikea löytää? Itse voin halutessani tehdä noita aiemmin mainittuja asioita myös mieheni kanssa, joten tarvetta "seuraneidille" ei ole.

Kommentit (26)

Vierailija
21/26 |
04.11.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ota helppo pikkukoira. Koiran kanssa voi olla helpompaa tutustua siellä lenkkipolulla muihinkin koiran ulkoiluttajiin. 😊

Vierailija
22/26 |
04.11.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minua taas käytetään ilmaisena terapeuttina. Jauhetaan samoja ongelmia kerrasta toiseen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/26 |
04.11.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joillakin ihmisillä on sellainen kummallinen päähänpinttymä, että mitään ei voi tehdä yksin. En tajua mikä siinä on. Siis juuri tuo, että se seurana oleva on vaan siinä siksi että pitää olla joku.

Vierailija
24/26 |
04.11.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Joillakin ihmisillä on sellainen kummallinen päähänpinttymä, että mitään ei voi tehdä yksin. En tajua mikä siinä on. Siis juuri tuo, että se seurana oleva on vaan siinä siksi että pitää olla joku.

Aika paljon on ihmisiä, jotka ei osaa käydä yksin leffassa. Mulle se sopii parhaiten, kun pääsee katsomaan just sitä, mitä tahtoo, milloin tahtoo, eikä kukaan puhu leffan päälle.

Vierailija
25/26 |
04.11.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ei kai sitä nyt heti olla uuden ihmisen kanssa ylimpiä ystävyksiä. Alussa tustustutaan, käydään kahvilla ja ehkä ystävyys syvenee. Lähes kaikilla on aikuisena myös oma elämä ja omat tekemiset, ei pysty irrottautumaan aina auttaamaan asioissa, esim. muutossa jne. 

Huh, en edes haluaisi mitään muutossa-auttamisystävyyttä. :D Muuttofirma hoitaa sen mitä emme mieheni kanssa kaksin pysty. Ihan vaan sellaista ilojen ja surujen jakamista ja jutustelua kaipaisin. :)

Ap

 

 

 

 

Vierailija
26/26 |
04.11.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Alkuperäiseen kysymykseen liittyen: minusta näihin asioihin vaikuttaa oleellisesti se, että vastavuoroisia "avautumisystäviä" on paljon vaikeampi löytää kuin seuraa rientoihin. Ainakin itselleni on tosi harvinaista löytää ihminen, jonka kanssa tekee oikeasti mieli jutella syntyjä syviä. Olen päätynyt niin monta kertaa ilmaiseksi terapeutiksi, että kaverikandidaatin persoonassa pitää oikeasti olla jotain erityistä, jotta uskallan antaa itsestäni paljon ja kiintyä. Lisäksi en suoraan sanottuna ole kiinnostunut useimpien ihmisten persoonasta niin paljon, että edes haluaisin päästä syvälle heidän psyykeensä. Tällaisen asian ilmaiseminen tahdikkaasti taas on mahdotonta. "Haluan ystävän, jonka kanssa voin jakaa kaikki elämän ilot ja surut - mutta vain jos meillä on kemiaa ja olemme toistemme mielestä mielenkiintoisia persoonia." Paljon helpompaa on etsiä seuraa yleisötapahtumiin ja toivoa, että vastaan tulisi tällä kertaa se tuleva sydänystävä, jollaisen kohtaa ehkä kerran vuosikymmenessä.