Sanotaan,että kuolinvuoteella kadutaan eniten tekemittöjä tekoja..
Minusta tuntuu,että haluaisin useimmat omatuntoa vaivaavat teot peruuttaa.Olenko vähemmistöä?
Kommentit (6)
Samat ajatukset. Ennemminkin mietin ja uskoisin vakavassa tilanteessa miettiväni kaikkea harmittavaa, mitä on tullut sanottua ja tehtyä.
Itse kadun että olin liian kiltti. Noh kerrasta se mieskin oppii.
Kusipäisille feministeille olen kusipää,
Alkoholisti-isoisäni, joka oli aikoinaan todella väkivaltainen perhettään kohtaan, märehti viimeiset vuotensa vanhainkodissa "pahoja tekojaan". Sentään jotain ymmärrystä oli lopulta siitä, mitä oli tullut tehneeksi.
Pessimismiä, aah. Mites jos olisikin niin päin että mietitään kaikkia sairaan siistejä juttuja joita on tehnyt ja kokenut. Jokaisella on!
Vierailija kirjoitti:
Pessimismiä, aah. Mites jos olisikin niin päin että mietitään kaikkia sairaan siistejä juttuja joita on tehnyt ja kokenut. Jokaisella on!Veikkaatko,että niitä on enemmän,mitä oot töpännyt ja satuttanut?
Toisaalta eipä sitä kauaa ehdi harmitella sitten