Jos olisit pressa tai pressan puoliso niin millaiset linnanjuhlat järjestäisit?

Edellinen kirjoittaja kehuu vain miehiä, jotka olivat sotaveteraaneja, mutta myös lotat olivat sodassa ilmatorjunnassa ja naisille jäi myös raskaat työt hoitaa pellot, ruokkia karjaa, hoitaa lapset ym.ym. Ei se sota ollut naisille myöskään mitenkään helppoa tai lapsille. Ruokaa oli vähän ja oli pulaa kaikesta. Olen keskustellut erään vanhuksen kanssa, joka oli ilmatorjunnassa sodan aikana, ja siis nainen, mutta nyt kuollut. Arvostakaamme myös naisia ja kaikkia, jotka olivat sodan aikaan elossa ja vieläkin. 

Mutta se valtava rahamäärä mikä menee Linnan juhliin, pukuihin, ruokaan, orkesteriin, henkilökuntaan, autoihin ym. Niin sillä rahalla voisi enemmän auttaa Suomen kansalaisia esim. laittaa ne rahat terveydenhuoltoon, korjata teitä ym. ym. 

Korpilammen laavulla olisi vastaanotto.  En kutsuisi herranketkuja.

OPM

Vierailija wrote:

Sellaista Nobel-tyyliset. Sisääntulosta tarvitsisi seurata vain presidenttiparin saapumista viimeisenä. Sitten illallinen pöytiin tarjoilulla ja ohjelma. Välillä vieraiden haastatteluja ja lopulta tanssit 

        Heh heh. On siinä taas pissis tyttö kommentoimassa.

        Linnaan kutsutaan 1700 vierasta.

        Mistäpä pelkän peruskoulun niukin naukin läpäissyt. sätkää, 

        kaljaa, makkaraa ja pizzaa turpaansa vetävä av tyhmyri, luulee löytyvän 1700 vieraan pöytään tarjoilun tilat, tarjoilijat, sun muut.

Silloin myös tarjoilu olis yksipuolista.

Suurille joukoille buffet- pöytä on aina kaikken paras.

Jokainen vieras voi ottaa pöydästä VAIN SITÅ herkku tarjottavaa, mitä TODELLA HALUAA.

Itsenäisyyspävån herkku buffetpöytå on nimenomaan koottu

KAIKSTA TUOREISTA SUOMALAISISTA HERKUISTA.

Se on PERUSASIA Suomen itsenäisyydessä. Oman maan ruoka.

Kaikenlaset älykääpiöt täälläkin muka yrtittåvät päteä.

Jos oisn itse tuo kommentoija, häpeäisin housut jalastani.

M 46, keittiöpäällikkö, yritysmaailmassa,

Pitäisin pienemmät juhlat. Ei se vieraiden määrä, vaan se laatu. Pienempi määrä porukkaa tarkoittaisi myös sitä, että olisi enemmän mahdollisuuksia seurustella kaikkien kanssa. 

Korostaisin sitä, että juhliin ei tarvitse hankkia uutta pukua, vaan voi aivan hyvin tulla jossain "kierrätetyssä" asussa. En tiedä miten tämä käytännössä tapahtuisi, mutta yrittäisin muokata tilaisuuden henkeä siihen suuntaan, että pääasia ei ole näyttäytyminen. 

En kutsuisi kaikkia kansanedustajia joka vuosi. Jakaisin heidät vaikka 50-50, ja kutsuisin vuorovuosina. Näin jäisi enemmän tilaa kutsua eri tavoin ansioituneita ihmisiä, kun ei tarvitse lähettää kutsua jokaiselle edustajalle vain työn vuoksi, vaikka tämä olisi toimissaan kuinka passiivinen ja no-show. 

Antaisin eniten painoarvoa kuluneen vuoden aikana omalla alallaan menestyneille ihmisille. En välttämättä kutsuisi jotain kahdeksan kertaa juhlissa monta kertaa ollutta julkkista vain siksi että hän kuuluu kalustoon. On eri asia, tavallaan palkita joku pitkästä elämäntyöstään kutsulla, mutta vaikka joku 45-vuotias, uransa seitsemän vuotta sitten lopettanut, Linnassa viisi kertaa ollut urheilija ei välttämättä ole tällainen henkilö. 

Kutsuisin enemmän ihmisiä, jotka ovat työllään ja toimillaan tehneet maailmasta ja omasta yhteisöstään paremman paikan. Esimerkiksi pidettyjä ja taitavia opettajia jotka ovat muuttaneet oppilaidensa elämän suunnan, pelastushenkilöitä, lääkäreitä ja sairaanhoitajia jotka työskentelevät stressaavissa olosuhteissa ihmishenkiä pelastaen,  hyväntekeväisyysjärjestöjen aktiiveja, lastensuojelussa ja sosiaalityössä toimivia henkilöitä, ja tutkijoita.

Taiteilijoissa ja urheilijoissa kiinnittäisin huomiota kuluneen vuoden aikana tehtyihin erityisen vaikuttaviin teoksiin tai suorituksiin. Kutsuisin myös pienempien yleisöjen taiteen tekijöitä ja pienempien lajien edustajia.

Tekisin varmaankin myös niin, että eri yhteisöt voisivat ehdottaa jollekulle kutsua. Näin voisi vaikka palkita työssään erityisen hyvän hoitajan lapsen päiväkodista, tai vaikka haastavista lähtökohdista ponnistaneen vastavalmistuneen nuoren.

Ylipäätään tekisin juhlista enemmän Suomen pienoiskoossa, en pelkkää eliitin kokoontumisajoa ja pukugalleriaa. 

Ja järjestäisin myös lapsille oman juhlan, jossa olisi pomppulinna, sekä valtavat määrät jäätelöä ja irtokarkkeja. Myös presidentti leikkisi piilosta ja menisi pomppulinnaan.