Oletko käynyt lääkärillä joka ei osannut Suomea?

Olen pari kertaa, oli todella vaikeaa kun ei kumpikaan ymmärtänyt toisiaan. Toka kerralla sain väärän dignoosin ja onneksi henki ei lähtenyt, vietin kyllä 2 viikkoa sairaalassa sitten.

Paperikoneen tela painoi rintalastaani jonka vuoksi menin lääkäriin, ilmeisesti Venäläinen lääkäri kirjoitti minulle närästys reseptin tapaturmasta. Kyseisen tapauksen vuoksi lääkäri pitää olla aina Suomi "tohtori" jatkossa.

Hammaslääkärissä kipupäivistyksessä peräkkäisinä päivinä. Eka lääkäri ei ymmärtänyt mihin sattuu. Toiselle ei saanut edes puhua, piti puhua hoitajalle. Arvovaltakysymys. Kolmantena päivänä olikin ruotsinsuomalainen jonka kanssa oli kolme yhteistä kieltä.

Useita kertoja. Itse asiassa omalääkärinä mulla on nyt toista vuotta venäjältä kymmeniä vuosia sitten Suomeen muuttanut nainen, ja sitä ennen oli 7 vuoden ajan irakilaismies omalääkärinä. Hyvin on onnistunut kommunikointi, erittäin päteviä erikoislääkäreitä, oikeat diagnoosit ja tarkka seuranta. Ei valittamista.

Toki sitten on tullut vastaan myös hieman liikaa murtaen puhuvia kandeja tk:ssa, joilla ei ole ollut vielä riittävää kielitaitoa - mut eiköhän nuokin opintojen loppuun mennessä opi. Samoin kuin ammattitaidonkin.

Turha tuomita nimen perusteella, vaan sen hoidon. P.s. eniten virhediagnooseja tai diagnosoimattajättämisiä on kyllä tapahtunut suomalaisten lääkäreiden perusteella minulle 90-luvulla. Niistä osasta olen edelleenkin katkera, kun oikea hoito viivästyi vuosilla.

Vastauksena Ap:n kysymykseen:

Olen, olen käynyt lääkärillä, joka ei osannut Suomea. Useammassakin maassa.

Kyllä. Ensimmäinen kerta oli esikoiseni ensimmäinen neuvolalääkäri ja toinen oli jälkitarkastuksen tehnyt lääkäri toisen raskauteni jälkeen. Nämä tapahtuivat eri kaupungeissa. Täytyy sanoa, että esikoisen kohdalla jäi suuri epävarmuus, että onko kaikki hyvin ja jos ei, niin mitä pitäisi tehdä, kun lääkärin sanoista ei saanut selvää eikä terkka osannut tulkita lääkärin kirjoituksia myöhemmin. 

Toisen lapsemme ensimmäisen hammastarkastuksen teki myös ulkomaalaistaustainen hoitaja, siitäkin jäi epävarmuus ylle, kun hoitaja ei osannut alan termejä ja lähti välillä etsimään vapaata toista hoitajaa apuun. 

Minulle on aivan sama, että mikä on lääkärin tai hoitajan äidinkieli, ihonväri, uskonto jne niin kauan kun hän on ammattilainen, jos osaa kommunikoida asiat selvällä suomen kielellä ja asian ymmärtää. Terveyden suhteen ei alan ammattilainen ole valmis työskentelemään Suomessa, jos ei osaa puhua selkeää suomea ja osaa ilmaista asiat niin, että potilas ymmärtää ilman epävarmuutta ja tulkin tarvetta. On vaarallista, jos näissä asioissa tulee tulkinta virheitä tai asiavirheitä.

Ensimmäinen lääkäri puhui suomea, mutta hyvin huonosti, murtaen ja epäselvästi. Kysyimme paljon tarkentavia kysymyksiä ja paljon jäi epäselväksi. Toisen lääkärin puheesta kävi selväksi, ettei suomi ole äidinkieli, mutta hän osasi puhua suomea hyvin, eikä jäänyt epäselvyyksiä tai epävarmuutta. 

Sivuhuomautuksena. Tallinnasta löytää helpommin suomea puhuvan lääkärin kuin Helsingin terveysasemilta. Tuo ongelma on kuitenkin näennäinen, koska Helsingistä ei saa lääkäriaikoja terveysasemille.

Vierailija wrote:

On ollut useita venäläistaustaisia lääkäreitä esim. Mehiläisessä. Heikohkoa Suomea puhuivat.

Jorvissa ja Espoon terveysasemilla noista on ylitarjontaa. Tervemenoa itärajan yli.

Kävin kerran työterveydessä kun olin kipeä. Mies lääkäri oli joku tumma arabialainen hoono soomi puhua. Valitti ettei voi antaa kun muutaman päivän sairaslomaa. Kun työnantaja tarkasti seuraa sairaslomapäiviä. Lääkäri kirjoittI koneelle tekstiä ja siinä jotain lääkärin termejä lopuksi käänsi tietokoneen ruudun ja sanoi että onko hyvä teksti. Luin sen enkä ymmärtänyt mitä luki kun vierasta tekstiä kun lääkärin termejä. Lääkäri hyväksytti tekstin potilaalla eli minulla🤣

"Minä tiedä mikä sinua vaivaa". Oikea diaknoosi ja hyvä lääkäri. 

Kävin joskus kahden eri venäläislääkärin luona, joilla kummallakin oli niin vahva aksentti, etten saanut puoliakaan selvää.

Mulla on nyt toinen omalääkäri peräkkäin venäläinen eikä mitään valittamista. Ei muistakaan ulkomaalaisista joita olen lääkäreinä ja hoitajina tavannut. Toistaiseksi kommunikointi on sujunut. Myös kun lasta hoitanut joku muu kun suomalainen. 

Olen käynyt. Olen saanut asiantuntevaa hoitoa mutta kerran yksi lääkäri kosketteli epäasiallisesti. Ilmeisesti näin on käynyt muillekin. Kyse työterveydestä, joten sana kiertää. En paljasta lääkärin kansallisuutta. Muutoin on hoito ollut hyvää, yhdessä haastavassa leikkauksessa oli muunmaalainen lääkäri mukana ja leikkaus onnistui yli odotusten. Itse en valitse lääkäreitä kansallisuuden perusteella.

Psykiatrini oli virolainen, arvatkaas tuliko väärin ymmärtämisiä puolin ja toisin. Varmasti oli ihan pätevä ammattiinsa, mutta se kielipuolisuus ei ole hyvä juttu psykiatrin ammatissa. Julkisella puolella ei pääse edes valitsemaan. Jatkossa jos tarvitsen psykiatria, menen suosiolla yksityiselle, jotta voin valita samaa kieltä puhuvan lääkärin.

Joo, oli suomenruotsalainen.

Vierailija wrote:

Hammaslääkärissä kipupäivistyksessä peräkkäisinä päivinä. Eka lääkäri ei ymmärtänyt mihin sattuu. Toiselle ei saanut edes puhua, piti puhua hoitajalle. Arvovaltakysymys. Kolmantena päivänä olikin ruotsinsuomalainen jonka kanssa oli kolme yhteistä kieltä.

Tämä siis tapahtui ilmeisesti Ruotsissa?

Ystävä meni aikoinaan lääkärille masennuksen takia. Ilmeisesti joku neuvoi menemään ihan tavalliselle lääkärille, josta ohjattaisiin eteenpäin asiaa oikeasti hoitavalle taholle. Lääkäri oli huono suomi ja antoi reseptin korvalääkitykseen. 

En tiedä miten tapaaminen todellisuudessa sujui, mutta veikkaan että suunnilleen siten että kun lääkäri kysyi mikä vaivaa, niin potilas alkoi vain itkeä ja ehkä sanoa sanan masennus, tai sitten ei vaan saanut mitään järkevää sanotuksi. Lääkäri sitten jatkaa, että niin että mikä vaivaa ja kun ei saa selvää vastausta, niin päätteli että korvissa on vikaa, kun ei kuule mitä yrittää kysyä.

Olen joskus ollut tutkimuksessa erikoissairaanhoidossa, silloin hoitaja tulkkasi. Olisin varmaan osan ymmärtänyt itsekin, mutta en kaikkea, kun sanasto oli erikoissanastoa. 

Huonosti puhuvilla kyllä. 

Pari kertaa nyt oltu eläinlääkärillä joka ei puhu suomea kai lainkaan. 

Vierailija wrote:

Psykiatrini oli virolainen, arvatkaas tuliko väärin ymmärtämisiä puolin ja toisin. Varmasti oli ihan pätevä ammattiinsa, mutta se kielipuolisuus ei ole hyvä juttu psykiatrin ammatissa. Julkisella puolella ei pääse edes valitsemaan. Jatkossa jos tarvitsen psykiatria, menen suosiolla yksityiselle, jotta voin valita samaa kieltä puhuvan lääkärin.

Julkisella noita riittää, pula psykiatreista on niin kova että aikamoinen suojatyöpaikka on turvattuna. Kantikset painuvat yleensä erikoistumisen jälkeen yksityiselle vastaanottoa pitämään.