Kuinka nopeasti tulit raskaaksi 40 vuotiaana tai yli luonnollisesti?

37 v ja yhdestä kerrasta. Oli muuten raiskaus ja seurasi hirvittävä painajainen mitä tehdä. Aborttikaan ei ole 'itsestäänselvyys'. Harkitsin jopa lapsen antamista adoptioon mutta se ei oikein sovi mun maailmaan. Aikaa kului ja elin joka päivä kuin kidutusboksissa kun en tiennyt mitä tehdä. Abortti oli hankala koska olen aikaisemmin läpikäynyt vammaisabortin josta en koskaan päässyt yli - se olisi ollut rakkauslapsi ja se suhde meni ihan sotkuun siitä tilanteesta. Nyt siis en tehnyt mitään ja 8 kk lapsi kuoli sisälleni ja synnytin kuolleen lapsen. Olin niin niin onnellinen. Luonto hoitaa monta asiaa.

Ihan kerrasta, ihana vahinkolapsi oli. En kyllä usko mihinkään alhaisiin raskautumisprosentteihin nelikymppisillä. Kaveri/sukulaispiireissä kymmenkunta paria on saanut lapsia ilman ongelmia nelikymppisinä (ja yli).

Vajaa vuosi yritystä luonnollisesti, sitten ei tehnyt enää mieli antaa ajan kulua, joten sain hormonihoitoa. Sen avulla tulin nopeasti raskaaksi, olisikohan ollut toisesta kierrosta. Meillä on myös reilusti vanhemmat lapset, joiden saamisessa ei ollut ongelmia.

42v tulin raskaaksi, kuukautiskierron ollessa jo ihan sekaisin. Enemmän jäi väliin kuukautisia, joten ajattelin vaihdevuosien alkaneen. Raskaus kuitenkin päättyi keskenmenoon. Sydän ääniä ei nähty enää viikolla 11. Kasvu oli pysähtynyt jo aiemmin. Kesken meno äityi pahaksi, verta tuli lorisemalla, ilmeisesti istukan osia jäi kasvamaan, ja se vaan yritti pitää vauvaa hengissä. Sairaalaan jouduin, jossa tehtiin imukaavinta kahteen kertaan. Silloin lääkäri varoitti kohdun ohentuneen toimenpiteestä, ja ajattelin että ei enää lapsia. Kolme ihanaa lasta jo minulla oli nuoruudesta. Menin gynelle varaamaan aikaa sterilointiin, mutta se akka oli niin päättänyt että minä alan syödä pillereitä, ja minä olin päättänyt että pillereitä en syö. Se gyne ei varannut aikaa sterilointiin, ei muka riittävät perusteet. Lääkäri sanoi että kohdun tila on riittävä peruste ja kirjoitti gynen sijaan lähetteen. Kaksi vuotta oli jonotusaika. Juuri kun 1,5vuotta oli mennyt, huomasin aamupahoinvointia. Positiivinen testi oli täysi yllätys. Nlatäti kysyi teenkö abortin, sanoin että en voisi. Lääkäri muistutti että kuoleman riski on yhäti suuri, jopa 75% todennäköisyys kuolemaan. Olinhan jo 44vuotias. Koko raskauden pelkäsin että lapsi kuolee, en oikein osannut varautua syntymään. Salasin raskauden 32viikolle asti. Kiitos mekkomuoti. Sitten alkoi tuntua siltä että tämähän saattaa selvitä hengissä. Sain ihanan vauvan, joka on kaunis, pehmeä ja lämmin, suloinen...Täydellinen lahja Jumalalta! Olen kiitollinen vanha äiti. Synnytys ei ollut mutkaton, siihenkin liittyi paljon vaikeuksia..mutta selvittiin hengissä! Nyt en voi uskoa mikä matka on takana! Lapsi on jo iso, mutta muistan elävästi kaiken. 

Nm.mummoilija

Eihän siinä mennyt kuin pari sekuntia!

Meillä rouva oli 43 v kun päätettiin yrittää vielä toista lasta. Seksielämä oli jo aika vähiin hiipunutta niin iloitsin siitä että nythän sitä seksiä on taas sitten runsaasti. No sehän pamahti paksuksi jo heti ensimmäiseen kiertoon :/

Eikö ap tiedä, että monet naiset synnyttävät kuin Neityt Maria eli tulevat raskaiksi ihan Pyhästä Hengestä. Jännä miten joillakin on tämänkaltainen yleissivystyksen taso? 🧝 

42v ja kolme lasta ennestään, kaksi sektiota taustalla. Ollaan päätetty että tulee jos tulee. Kerran tein jo positiivisen testin joka päättyi sitten vähän runsaampien kuukautisten alkamiseen viikko testistä. Toisella kerralla pääsin jo viikolle 8 mutta kesken sekin meni. En jotenkin osaa olla pahoillani tuosta kuitenkaan, ei tässä iässä ole enää tarkoitus lisääntyä ainakaan minun