16 v poikani on ollut perhetukikeskuksessa
Elokuusta lähtien, jatkuvan alkoholinkäytön ja koulupoissaolojen takia.
Luulin oikeaati, että tälläisissä laitoksissa pidetään huoli, ettei nuori pääse ryyppäämään ja huumeita käyttämään, mutta väärässä olin.
Ensinnäkin näille nuorille annetaan kerran viikossa 15 €, joilla rahoittavat tätä päihteiden käyttöä. Ei tarvi kaikkea varastaa kun saa käteistä sitä varten.
Ja jos nuori ei ole menettänyt liikkumisvapauttaan, niin kuten nyt eilen illalla kävi, niin kun nuori ei palaakaan illalla takas keskukseen, niin kukaan ei lähde etsimään eivätkä soita hätäkeskukseen.
Minä tietysti sitten soitin, kun poikani oli eri kaupungissa kuin missä tuo perhetukikeskus on, ja pelkäsin että hälle sattuu yön aikana jotain. Laitoksesta eivät suostuneet lähtemään ja minä olen nyt toisella puolen suomea.
Lopulta poliisit löysivät poikani, joka oli kovassa humalassa, ja veivät takaisin.
Näissä laitoksissa pitäisi olla suljetut ovet, mutta ei ole. Nuoret saavat mennä ja tulla miten huvittaa.
Kotonakaan ei pystytä sulkemaan sisälle, joten kotona asuminen ei onnistu niin kauan kun ei suostu lopettamaan päihteiden kyttöä. Mutta me vanhemmat emme rahoittaneet tuota touhua antamalla rahaa, koska tiesimme että se menee tupakkaan ja alkoholiin.
Perhetukikeskuksessa asuessa poika käy vetämässä myös huumeita. Silti työntekijät eivät saa häntä puhallutettua eikä seuloihin.
Tuntuu kuin tämä olisi jopa tarkoitus, ei oikeaa halua edes saada nuoria lopettamaan päihteidenkäyttöä. Ei intoa lähteä etsimään, kun ei olekkaan palannut takaisin.
Olen vain hieman pettynyt, kun ensin jouduimme pitkään pyytämään apua lasusta ja kun lopulta pääsi keskukseen, niin sielläkään ei näytä homma toimivan. Ja lakiahan tässä pitäisi muuttaa, monessa kohtaa.
Kommentit (4)
Nuo keskukset on vaan pahasta. Saa kapinoimaan lisää ja löytää samanlaista seuraa, joten lisää vaan päihteiden käyttöä. Pitäisin kotona kyllä kynsin ja hampain. Mutta jos huumeet jo kuvioissa, niin peli taitaa olla pelattu.
Onko sinulla rahaa? Jos on, niin heti kun mahdollista, veisin pojan kehitysmaahan tutustumaan slummiin. Voisi ajatukset muuttua huumeiden ja alkoholin käytöstä sekä elämästä ylipäätänsä.
Nimitän tätä shokkiterapiaksi. Ei ole syytä masentua, kun Suomessa on niin helppoa elää, mitä nyt yhteiskunta on tylsä ja ihmiset ovat tylsiä, onnettomia ja hymyttömiä, ei ole yhteisöjä ja varallisuus ja asema ovat tärkeitä.
Emme voi pitää kotona, niin kovasti kuin haluaisimmekin. Tilanne pääsi pahentumaan, kun emme saaneet heti kunnollista apua.
Oli todella vaikeaa saada edes tuonne perhetukikeskukseen. Vasta kun kieltäydyimme jyrkästi hakemasta poikaa 50 km päästä putkasta, kun olimme sitä ennen hakeneet 4-5 kertaa lyhyen ajan sisällä, niin katsoivat ettei olla kunnollisia vanhempia ja tehtiin kiireellinen sijoitus.
Nyt sitten käymme häntä katsomassa ja vietämme kivoja hetkiä.
Olen myös aiemmin itse etsinyt poikaa, kun hän on ollut hatkoilla sieltä keskuksesta.
Nyt en ollut paikkakunnalla. Silti tämäkin jätettiin minun vastuulle, vaikka hän siellä perhetukikeskuksessa asuukin.
On niitäkin paikkoja, joissa ovet on lukossa. Poikasi ilmeisesti vain dokaa, niin ei kelpaa niihin. Niissä on kädet täynnä työtä nuorten narkomaanien kanssa.