Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Emilia sai diagnoosin vaikeasta masennuksesta. Mikään ei auttanut, ja hän oli valmis tappamaan itsensä, kunnes hän pääsi ketamiinihoitoon.

Vierailija
23.10.2023 |

 Emilia Meling sai diagnoosin vaikeasta masennuksesta neljä vuotta sitten. Mikään ei auttanut, ja hän oli valmis tappamaan itsensä, kunnes hän pääsi kesällä ketamiinihoitoon.

TURKU

 

EMILIA MELING tervehtii iloisesti ja poseeraa hymyillen kuvaajalle. Hän näyttää 25--vuotiaalta naiselta, joka nauttii nuoruutensa parhaista vuosista.

 

Se on kaukana totuudesta. Päällepäin ei näy, että keväällä Meling oli valmis tappamaan itsensä.

 

Hänet pelasti ketamiinihoito, jota hän on saanut nyt 16 kertaa.

 

– Ilman sitä olisin joko maan alla tai suljetulla osastolla, Meling sanoo.

 

Ahdistus alkoi jo alakoulussa. Oppilaita oli pienessä koulussa 36, ja heistä neljä kiusasi Melingiä. Sitä jatkui lukioon saakka.

 

– En saanut silloin apua, sillä olen aina ollut tosi hyvä piilottamaan pahan olon. Kukaan ei tiennyt, kuinka pahassa jamassa olen.

 

Eräänä päivänä Meling kaivoi vanhempiensa pillerit lääkekaapista ja oli valmis nielaisemaan ne. Sitten hän kuuli pikkuveljensä tulevan kotiin.

 

– En löytänyt tahtoa elää, mutta tajusin, että jompikumpi pikkuveljistäni saattaa löytää minut. En voinut tehdä sitä heille.

 

Juuri perhe on pitänyt Melingin elämänsyrjässä kiinni pahimpina aikoina.

 

– Keväällä muutin vanhemmilleni. Pidin heidät koko ajan nenäni edessä, jotta en unohtaisi heitä. He ovat syy, etten ole ottanut itseltäni henkeä

Kommentit (1)

Vierailija
1/1 |
23.10.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Neljän vuoden aikana Melingille on kokeiltu useita erilaisia lääkityksiä – tuloksetta.

 

– Ainoat pillerit, jotka ovat auttaneet, ovat unilääkkeet. Niiden avulla olen saanut nukuttua ja käytän niitä edelleen.

 

Keväällä sairaanhoitaja ehdotti neuromodulaatiohoitoja, joihin kuuluvat muun muassa magneettistimulaatio, sähköhoito ja ketamiini-infuusio. Jälkimmäisen katsottiin sopivan Melingille parhaiten, mutta hänet pantiin jonoon, koska hänellä ei nähty akuuttia itsemurhariskiä.

 

– Se oli vähän erikoista, koska käytökseni oli itsetuhoista. Silloin ainoa keino, jolloin sain ahdistuskohtauksen loppumaan, oli itseni viiltely. Toivoin koko ajan, että kuolisin.

 

Viime keväänä tilanne oli niin paha, että Meling otti yhteyttä hoitavaan yksikköön ja pyysi apua.

 

Hänen ensimmäinen ketamiinihoitonsa sovittiin seuraavalle viikolle.

 

Siitä tuli käänteentekevä hetki.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla