Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Keskinäisestä testamentista kysymys.
23.10.2023 |
Osaisiko joku vastata tähän ihan tiedolla (ei kiitos arvauksia)?
Puolisot ovat tehneet keskinäisen testamentin. Heillä 2 lasta. Testamentissa lukee, että leski perii ensin kaiken ja sitten lapset puoliksi toisen kuoleman jälkeen.
Sitooko tämä testamentti leskeä? Jos sitoo, niin miltä osin?
Voiko leski siis
a) tehdä täysin uuden testamentin ja määrätä omaisuuden suosikkilapselleen, jolloin toinen saa vain lakiosan koko omaisuudesta?
b) tehdä täysin uuden testamentin omasta omaisuudestaan, mutta niin, että jo kuolleen osuus jaetaan lasten kesken tasan?
c) on jo sitoutunut tuohon testamenttiin ja ei voi testamentata enää mitään?
Kommentit (7)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Leski EI voi testamentata kuolleen osuutta edelleen, koska testamentti on kahden ihmisen yhteinen. Leski voi testamentata kyllä oman osuutensa miten tahtoo, mutta rintaperillisellä on ouikeus lakiosaansa siinäkin tapauksessa.
Vierailija wrote:
Leski EI voi testamentata kuolleen osuutta edelleen, koska testamentti on kahden ihmisen yhteinen. Leski voi testamentata kyllä oman osuutensa miten tahtoo, mutta rintaperillisellä on ouikeus lakiosaansa siinäkin tapauksessa. Niinpä!
Vierailija wrote:
Leski EI voi testamentata kuolleen osuutta edelleen, koska testamentti on kahden ihmisen yhteinen. Leski voi testamentata kyllä oman osuutensa miten tahtoo, mutta rintaperillisellä on ouikeus lakiosaansa siinäkin tapauksessa.
Ja vielä: rintaperillinen on toivottavasti älynnyt ensin kuolleen jälkeen 6 kk kuluessa testamentin tiedoksiannosta hakea lakiosaansa ja näin ei jää ilman mitään osuutta ensin kuolleen perinnöstä, jos leski alkaa kupata pesää tyhjäksi ja antaa lahjoja sinne ja tänne.
Ei voi testamentata keskinäisestä poikkeavalla tavalla jos on ensin hyväksynyt sen ottamalla vastaan koko perinnön, mutta jos kieltäytyy niin sitten voi. Keskinäisen testamentin sanamuoto on ehdollinen, että jos leski haluaa periä, niin se jälkimmäinen ehto sitoo silloin leskeä sen perintönä saamansa osalta, joten jos leski tekisi siitä poikkeavan oman, niin se katsottaisiin pätemättömäksi sitten aikanaan lesken kuoltua ko. osin, ihan samalla tavoin jos olisi ensisijainen ja toissijainen perijä määrätty testamentissa, ei sitä pääse se ensisijainen muuttamaan muuksi. Tavalliset perimysehdot pätee kyllä, että leski saa käyttää etc ja pystyy määräämään omasta muusta vapaasti myös testamentilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Ei voi testamentata keskinäisestä poikkeavalla tavalla jos on ensin hyväksynyt sen ottamalla vastaan koko perinnön, mutta jos kieltäytyy niin sitten voi. Keskinäisen testamentin sanamuoto on ehdollinen, että jos leski haluaa periä, niin se jälkimmäinen ehto sitoo silloin leskeä sen perintönä saamansa osalta, joten jos leski tekisi siitä poikkeavan oman, niin se katsottaisiin pätemättömäksi sitten aikanaan lesken kuoltua ko. osin, ihan samalla tavoin jos olisi ensisijainen ja toissijainen perijä määrätty testamentissa, ei sitä pääse se ensisijainen muuttamaan muuksi. Tavalliset perimysehdot pätee kyllä, että leski saa käyttää etc ja pystyy määräämään omasta muusta vapaasti myös testamentilla.
Ei nyt täsmää tämä tarina. Jos leski kieltäytyy perinnöstä , hänellä ei ole muuta perintöä testamentattavaksi kuin oma osuutensa, koska vainajan perintö menee siinä tapauksessa suoraan perintökaaren mukaan. Eli edelleen pätee kohta a eikä hän voi missään tapauksessa tehdä uutta testamenttia vainajan osuudesta.
Alue: Aihe vapaa
a
Uusi testamentti kumoaa aina edellisen. Oman osuutensa voi testamentata kenelle tahansa, mutta rintaperillinen voi vaatia lakiosaa.