Ihmisten yksinäisyys

Itse olen erittäin introvertti ja yksin viihtyvä.  Leskenä 10 vuotta.  Lapsiin yhteyttä enimmäkseen  puheluilla ja viesteillä, jokaisella on oma elämä.    Luen paljon, käyn kesämökillä,  sen verran yhteyttä etupäässä sukulaisiin, ikäisiini ja nuorempiin etten tunne itseäni hyljätyksi. Missään harrastuksissa en käy.

Tutustuin tuossa lähiön puistonpenkillä istuessani   n. 90 v vanhukseen.   Hän valitti yksinäisyyttä,  leski myös,  ei muita vieraita kuin iäkäs tytär joka häntä vähän kiireisesti auttelee.  Aikaisemmin oli ennen koronaa käynyt erilaisissa vanhuskerhoissa mutta ei ole ottanut selvää mitä nyt olisi.

Ilmeisesti sosiaalisempi ihminen kuin minä kun tuli tuttavuuttakin hieromaan. Jotenkin riipaisi,  miten paljon onkaan yksinäisiä ikäihmisiä ja he lisäksi, jotka eivät itse pääse edes ulos.

Tiedän että nuorissakin on paljon yksinäisiä. Joku antaisi neuvon, pitää vaan mennä sinne ja tänne ja harrastuksiin,  saa kavereita.  Itsestäni tiedän ettei se meille kaikille ole helppoa mutta yrittäkää nuoret ees.