Kemiat ei kohtaa esihenkilön kanssa
Miten oppia sietämään esihenkilöä, josta huomaa ettei kemiat yhtään kohtaa? Olen yllättäin hoitoalalla. Aiemmin ikäväkin työ on paikkaantunut hyvällä työyhteisöllä, mutta niin päin tuntuu harvemmin käyvän että mukava työ auttaisi jaksamaan työyhteisössä, johon en tunnu sopivan.
Esihenkilön puhetyyli on tosi suora ja tiedän että esihenkilötyö vaatii jämäkkyyttä ja suoruutta. Nykyinen esihenkilö tuntuu välillä ehkä turhankin suoralta ja nipottavalta. Negatiiviset asiat nostetaan heti esiin mutta positiiviset asiat ovat itsestäänselvyyksiä. Tämä varmasti monessa paikassa yleistä. En odotakaan toistuvia kehuja, mutta en myöskään toistuvaa nipotusta.
Olen alkanut stressaantumaan jo edellisenä iltana niistä päivistä, kun tiedän esihenkilön olevan työpaikalla. Aamulla taas tiuskin kotona ja tajusin että alitajunnassa raksuttaa kun on keskustelu esihenkilön kanssa tänään.
Olen esihenkilölle joistakin asiattomista kommenteista maininnutkin jälkikäteen ja hän pyysi anteeksi ja hoiti tilanteen hyvin ja kuunnellen. Meno kuitenkin sinällään ei muuttunut. Huomaan hänestä että hän ei pidä minusta. Tämä on siis ollut alusta asti.
En usko että jaksan tässä työssä jos koko ajan pitää olla varpaillaan, mutta vaihtaakaan ei heti kehtaisi. Työ kestänyt vasta 2kk, joten en ole vielä toivoa menettänyt. Lähinnä kaipaan keinoja sietää tilanne ja ehkä myös muiden kokemuksia. Tiedän että asiat on monessa paikassa paljon pahemmin, valitettavasti. Itselläkin ollut ikäviä työkavereita enkä itsekään ole täydellinen, mutta esimiehinä ollut aina mukavia tai siedettäviä ihmisiä.
Kommentit (6)
Kokevatko työkaverisi tilanteen ja henkilön samoin? Yleensä jos esihenkilö on hankala yhdelle, on hän sitä kaikille. Keskustele kollegojen kanssa ja menkää vaikka yhdessä puhumaan. Sitten on varmaan vielä esihenkilön esihenkilö, jolle voisi puhua? Ihmiset eivät monestikaan kuitenkaan muutu, joten viimeisenä vaihtoehtona mieti työpaikan vaihtoa. Hoitoalalta luulisi löytyvän muitakin työpaikkoja.
Kukaan ei yllättänyt että naiset ei tule keskenään toimeen. Ja siinä alottajan tunteet kun ei kestä negatiivista ja vaatii mielistelyä ja kehuja normaalista työstä jota on palkattu tekemäänkin. Ja jos tarkkoja ollaan sinähän saa kiitosta työstäsi, saat hoitoalalla suomen tasolla keskiarvon paremmalla puolella olevaa palkkaa
Työpaikat ovat erilaisia ja vaatimukset ovat erilaisia. On työpaikkoja, joissa on suhteellisen vähän töitä ja on työpaikkoja, joissa on valtavasti töitä ja senmukaisesti viestintäkin käynyt entistä selkeämmäksi ja suoremmaksi. On työpaikkoja, jossa tehdään vähän sinnepäin, ja sitten on työpaikkoja, joissa pyritään laadukkaaseen työhön, ei vain viihtymään työpaikalla.
Ensimmäiseksi kysyisin niistä nipotettavista asioista, ovatko ne samoja päivästä toiseen eli oletko kuunnellut, mitä vaaditaan. Kirjoita vaikka itsellesi ylös ne tärkeimmät ja varsinkin ne, mistä on tullut sanomista ja keskity huolellisesti tehtäviisi. Mitä parempi ja huolellisempi olet, sitä paremmin tulet toimeen mitä erilaisempien esihenkilöiden kanssa. Oppia ikä kaikki, myös erilaisen esimiehen alaisena toimiminen. Olet ollut vasta kaksi kuukautta tässä tehtävässä ja vasta opettelet tämän työpaikan rutiineja. Eli olet vasta oppimassa ja opettelemassa eli ei kannata tehdä kärpäsestä härkästä.
Mulla yleensä kemiat kestää viikon verran ja sitten irtisanoudun. Koskaan en ole jaksanut kuukautta pidempää olla samassa paikassa töissä esihenkilöiden takia.
Vierailija wrote:
Mulla yleensä kemiat kestää viikon verran ja sitten irtisanoudun. Koskaan en ole jaksanut kuukautta pidempää olla samassa paikassa töissä esihenkilöiden takia.
Tajuat varmaan, että tuollaisessa tilanteessa, ongelma löytyy peilistä.
Miten usein esihenkilön kanssa täytyy olla tekemisissä? Voitko ajatella häntä hankalana asiakkaana?