Onko sun mielestä oma puolisosi ja lapsesi maailman kauneimmat/komeimmat ihmiset?

Ei kun minä itse olen. Tulevat toki hyvänä kakkosena

Ei. Tavallisia pallinaamoja ovat.

On <3

Omat lapseni ovat kauniita. Usein muidenkin mielestä, etenkin toinen heistä. Eksääni en enää pidä komeana. Uusi kumppani on kyllä mielestäni maailman kaunein ihminen.

No ei todellakaan ole. 

Ei ole heitä kauneudella pilattu, mutta muuten aivan ihania ihmisiä.

Ei. Mutta mun koirat ovat maailman söpöimmät kyllä.

Siis lapset ovat ihan tavallisen näköisiä nuoria aikuisia. Mieheni sen sijaan on tietenkin _minusta_ maailman komein ja kaunein, täysin subjektiivisesti tietysti ja koska rakasta häntä 😃

Perus pottunaamoja, joita en nyt kauniiksi kutsuisi. Samaan kastiin kuulun itsekin. 

Vaimo oli tavatessamme nätti kuin nukke ja on oikein viehättävä vieläkin. Paljon kauniimpi, kuin olin edes päiväunissani haaveillut saavani. En minä silti sitä koskaan maailman kauneimmaksi ole mieltänyt.

Jotkut väittävät, että rakkaus sokaisee, mutt ei se minua koskaan ole sokaissut.

Olen realisti ja ihan keskitasoon menee. 

No eivät he nyt minkään tekoälyn luomille täydellisille yksilöille vedä vertoja, mutta ovat minulle kauneimmat ja tärkeimmät.

Ei varmaan, mutta maailman rakkaimpia ovat.

En ole koskaan verrannut muihin ihmisiin omia perheen jäseniä. Pojat ovat komeita ja mieheni juuri minun makuun.

Ei ole puolisoa.

Lapseni ovat täydellisiä kuten minä itsekin 🥰 Oikeaa puolisoa ei ole koskaan ollut.

Lapset on kauniita, muutaman kerran on jopa vastaantulijat kommentoineet, että onpa kauniita lapsia. Kaupan käytävällä joskus, ja kerran buffetissa tuli joku nainen yhtäkkiä sanomaan, että onpa sulla ihanat lapset ja rattaissa istuvasta pojasta ohikulkija totesi, että onpa hän viehkeä.

Aika rumia ollaan. Kaikilla vähän liikaa ylipainoa. 

Ei. Eikä tarvitse olla.

Vierailija kirjoitti:

Lapset on kauniita, muutaman kerran on jopa vastaantulijat kommentoineet, että onpa kauniita lapsia. Kaupan käytävällä joskus, ja kerran buffetissa tuli joku nainen yhtäkkiä sanomaan, että onpa sulla ihanat lapset ja rattaissa istuvasta pojasta ohikulkija totesi, että onpa hän viehkeä.

Minä olen valehdellut työkavereille, että onpa viehkä lapsi vaikka näyttää ihan petolinnun perseeltä oikeesti.