Lue keskustelun säännöt.
Uuden alan yliopistotutkinto vanhoilla päivillä
06.10.2023 |
Onko kenelläkään kokemusta täysin (itselle) uuden alan yliopistotutkinnon lukemisesta vanhoilla päivillä? Sanokaamme 4- tai 5-kymppisenä, tai vaikka sitäkin vanhempana.
Tyypillisempää varmasti on, että esim insinööri opiskelee samalta alalta DI:ksi ja voisin kuvitella, että siinä tapauksessa opiskelu sujuu pääsääntöisesti aika mallikkaastikin.
Itse olin nuorena ihan kohtuullisen hyvä koulussa ja yliopistossakin opiskelin, kunnes se homma katkesi mielenterveydellisistä syistä. Ongelmahan on se, että viimeisimmistä opiskeluista alkaa olla se 15 vuotta aikaa ja aivot ovat tuon ajan olleet melkolailla joutokäynnillä. Eli matematiikan- sun muut taidot ovat hävinneet jo epsilon-avaruuteen. Varmaan uuden tiedon omaksuminenkin on aika pahassa roudassa.
Nyt olen 4-kymppinen ja olen saanut sellaisen ajatuksen, että jospa sitä itseään haastaakseen änkeäisi yliopistoon vielä tutkintoa lukemaan. Kauppatiedettä ajattelin alaksi.
Ehkä voisi aloitella jollain avoimen yliopiston kursseilla ja katsoa mitä siitä tulee, vai tuleeko mitään.
Onko kellään kokemusta tämäntyyppisestä tilanteesta?
Kommentit (17)
Vierailija kirjoitti:
Juu kaveri luki ensin kolmekymppisenä kauppiksen ja sitten vielä meni oikikseen sen jälkeen. Valmistui 45 v. oikeustieteen maisteriksi. Hyvin on töitäkin löytynyt.
Ei mikään tyhjä sanko! Oikeustieteelliseen ei niin vain marssitakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitääkö tätä samaa kysyä joka päivä?
Itse olin aiemmin kaupallisella alalla mutta 2020 kun olin 41-vuotias, pääsin lääkikseen. Koronan vuoksi myös ei-ensikertalaisia pääsi todistuksella ja satuin olemaan yksi niistä onnekkaista. Toki olin korottanut yo-aineita ja vanhan yleisreaalin tilalle olin kirjoittanut fysiikan, kemian ja biologian ainereaalit koska tarkoitus oli kerrata lääkiksen pääsykoetta varten. Onneksi sitä ei tarvittu.
Eikö tästä ollut eilen jo aloitus? Miksi jatkuvasti samoja aloituksia?
Hmm kirjoitti:
Eikö tästä ollut eilen jo aloitus? Miksi jatkuvasti samoja aloituksia?
Enpä osaa sanoa. Ei tule palstaa niin tarkasti päivystettyä, mutta pitääpä katsoa jos saisi kyseisen ketjun haettua esille...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nostetaanpa tämä, ettei taas tänään tarvitse tehdä uutta aloitusta samasta aiheesta.
Oudon epävarmoja ihmiset vielä keski-inäisenä. Täältäkö pitäisi saada lupa hakea uudelle alalle? Jos itsevarmuus ja kii nostus uuteen alaan ontuntemattomien mielipiteestäkiinni nii ei tule onnistjmaan. Sori.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yliopistossa on kuitenkin selvästi "yli-ikäisiä" opiskelijoita, ja tällä tarkoita todella 65+ eli jo vanhuuseläkeiän saavuttaneita. Sitten tälläkin palstalla jopa kolmekymppiset ihmettelevät, kannattako enää niin vanhana lähteä opiskelemaan.
Muistakaa se, että vielä 45-vuotiaalla voi olla enemmän työuraa edessä kuin takana. Tämä varsinkin nuorena pitkään opiskelleilla, perhettä perustaneilla tai työttömänä olleilla.
Miksi viedä nuorempien opiskelupaikka? Heillä on vielä työvuodet edessä ei takana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi viedä nuorempien opiskelupaikka? Heillä on vielä työvuodet edessä ei takana.
Etkö ole kuullut ensikertalaiskiintiöstä?
Keski-ikäisenä opinnot aloittavan on turha odottaa yliopistomaailmalta sellaista yhteisöllisyyttä kuin ennen vanhaan. Opiskelu tapahtuu enimmäkseen sähköisillä alustoilla ja tenttimässä käydään yksin tietokoneluokassa. Omaa älyllistä kapasiteettia ei tarvitse epäillä. Itsekin kävin tenttimässä toisen tutkintoni viimeisimpiä kirjatenttejä vielä vanhalla iällä, ymmärsin asiat jopa paremmin kuin nuorena ja sain erinomaisia arvosanoja. Pohtia kannattaa lähinnä sitä, onko valmis käyttämään viittä vuotta elämästään opintoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulin yhdestä tapauksesta joka lähti liki 60v lukemaan eläinlääketiedettä. Sitä en tiedä että valmistuiko tuo ikinä mutta aihe oli ilmeisesti jonkinlainen pitkäaikainen haave.
Vierailija kirjoitti:
Oudon epävarmoja ihmiset vielä keski-inäisenä. Täältäkö pitäisi saada lupa hakea uudelle alalle? Jos itsevarmuus ja kii nostus uuteen alaan ontuntemattomien mielipiteestäkiinni nii ei tule onnistjmaan. Sori.
Ei tässä nyt lupaa olla vailla, vaan kokemuksia siitä miten kyseinen projekti on muilla onnistunut.
Sen voi kyllä myöntää, ettei itsevarmuus ole ainakaan parempi nykyään kuin kaksikymppisenä. Eikä se maailma muutenkaan niin mustavalkoinen ole, että vain itsevarmat ihmuset voivat onnistua tavoitteissaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Keski-ikäisenä opinnot aloittavan on turha odottaa yliopistomaailmalta sellaista yhteisöllisyyttä kuin ennen vanhaan. Opiskelu tapahtuu enimmäkseen sähköisillä alustoilla ja tenttimässä käydään yksin tietokoneluokassa. Omaa älyllistä kapasiteettia ei tarvitse epäillä. Itsekin kävin tenttimässä toisen tutkintoni viimeisimpiä kirjatenttejä vielä vanhalla iällä, ymmärsin asiat jopa paremmin kuin nuorena ja sain erinomaisia arvosanoja. Pohtia kannattaa lähinnä sitä, onko valmis käyttämään viittä vuotta elämästään opintoihin.
Tuo itseasiassa kuullostaisi varsin hyvältä! Se sosiaalinen puoli oli alunperinkin syy opintojen keskenjäämiselle. Itsenäinen opiskelu sujuu paljon paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Keski-ikäisenä opinnot aloittavan on turha odottaa yliopistomaailmalta sellaista yhteisöllisyyttä kuin ennen vanhaan. Opiskelu tapahtuu enimmäkseen sähköisillä alustoilla ja tenttimässä käydään yksin tietokoneluokassa. Omaa älyllistä kapasiteettia ei tarvitse epäillä. Itsekin kävin tenttimässä toisen tutkintoni viimeisimpiä kirjatenttejä vielä vanhalla iällä, ymmärsin asiat jopa paremmin kuin nuorena ja sain erinomaisia arvosanoja. Pohtia kannattaa lähinnä sitä, onko valmis käyttämään viittä vuotta elämästään opintoihin.
Keski-ikäisellä opiskelijalla on yleensä muutenkin tavoitteena tutkinnon suorittaminen eikä sellaisen villin opiskelijaelämän viettäminen, jota saa vanhana muistella. Meillä se on takana jo vuosikymmeniä sitten.
Monelle perheelliselle etäopinnot ja muu omatoiminen opiskelu ilman pakollista läsnäoloa sopii loistavasti.
Jos vaihtoehto sille viidelle vuodelle on kotiäitiys tai omaishoitajuus, ne voi yhdistää (minä tein niin) ja työttömyys tai pätkätyö myös seuraaville vuosille, niin aivan hyvin kannattaa sijoittaa se aika opiskeluun.
Nykyään kun tehdään se kandin tutkinto kolmessa vuodessa, niin ei ole ihan pakko jatkaa maisteriksi, jos ala tai opiskelu ei pitemmälle kiinostakaan.
Juu kaveri luki ensin kolmekymppisenä kauppiksen ja sitten vielä meni oikikseen sen jälkeen. Valmistui 45 v. oikeustieteen maisteriksi. Hyvin on töitäkin löytynyt.