Vaikea päättää työasioista. Paremmin palkattu työ vai työ joka on tuttua ja jossa työkaverit haluaisivat minun jatkavan? Omatuntoa kolkuttaa.
Olen ollut pidempään työssä, jossa minut on otettu hyvin vastaan. Työkaverit olivat iloisia kun kysyin esimieheltä työn jatkosta ja hän lupasi työsuhdettani jatkaa. Tämä uusi sopimus alkaisi vasta myöhemmin.
Sitten sainkin yhtäkkiä mahdollisuuden paljon parempaan palkattuun työhön, jolloin minun ei tarvitsisi tehdä tuplavuoroja tai kahta työtä kuten nyt joutuisin tekemään jos jään.
Tavallaan haluaisin kokeilla tuota ja mennä. En ole sellainen ihminen joka haluaa sitoutua yhteen paikkaan tässä elämän vaiheessa.
Työkaverit nykyisessä paikassa ovat todella mukavia ja varmaan närkästyisivät jos sanonkin etten jää vaan pääsen töihin jossa maksetaan paremmin.
Jostain syystä se vähän tuntuu pahalta, että jos nyt ilmoitankin asiasta. Samalla itseäni ehkä kaduttaa jos en ota työtarjousta vastaan.
Minulla vaan on paljon paremmat ehdot jos otan sen vastaan. En vaan tiedä suljenko ovia perässäni jos teen päätöksen että lähdenkin.
Tietysti mahdollisimman ystävällisesti haluan hoitaa nämä asiat.
Kommentit (31)
Mä uskon että vastaavassa tilanteessa sun työkaverisi valitsisivat myös samoin joten ei kannata ruoskia itseään yhtään pidempään vaan päinvastoin nostaa leuka pystyyn ja olla ylpeä siitä, että sait paremman työtarjouksen. Ja jos joku nyt sitten mielensä pahoittaa sun valinnastasi, niin se on heidän ongelmansa, ei sun.
Jos nykyinen arvostaisi sinua oikeasti, sulla olisi jo se jatkosopimus. Roikottaminen lupausten varassa on kaikkea muuta kuin mukavaa, eikä sulta voi odottaa sitoutumista pelkkiin suullisiin lupailuihin.
Minä lähtisin kyllä jos on paremmat työvuorot
Minusta sinun pitää sivuuttaa omat tarpeesi ja jäädä nykyiseen työhön, sillä tärkeintä on työkavereiden etu ja tunteet.
(Näin kirjoitettuna toivottavasti ymmärrät olla itsesi puolella, sillä kukaan muu ei voi sitä puolestasi tehdä. Tsemppiä ap!)
Juu kyllä minua jo naurattaa tämä oma pähkäily.
Ehkä se on vaan se häpeä mikä tulee, että kun olen luvannut ja asiasta puhunut niin sitten yhtäkkiä päätänkin toisin. Kuvitteellisesti ajattelen, että vaikutan aika paskalta tyypiltä vaikka oikeasti kuka vain tekisi tuon saman jos tienaa kahdessa viikossa saman palkan mitä toisessa työssä kuukaudessa.
Muutenkin kun en vakituiseksi ole kuitenkaan jäämässä niin parempi ottaa se mitkä edesauttavat muutenkin omia asioitani.
Tämä omakin ajattelu joskus hämmentää vaikka tavallaan tiedän mikä on oikea ja selvä ratkaisu.
No mutta kiitän vielä. Enää allekirjoitusta vailla ja sitten alkaa taas uudet kuviot. :)
Ap
Jos työkaverit ovat niin kusipäitä, etteivät suostu enää olemaan kanssasi tekemisissä, jos vaihdat työpaikkaa, jääköön taakse.
Todennäköisesti suuri osa työkaveruutta on juuri näkeminen toimistolla ja töiden parissa. Sellaiset eivät ole aitoja ystäviä. Ystävyys säilyy vaikka olisi töissä eri paikassa.
Aika kuspäisiä työkavereita, jos tuosta närkästyvät ja eivät ole iloisia uudesta työpaikastasi. Meillä oli pätkätyöläinen ja oltiin tosi onnellisia hänen puolestaan, kun lopulta löysi vakipaikan muualta.
Jos kummassakin on tosiaan kyse 2 kk pätkästä, lähtisin sinne paremmin palkattuun. Jo pelkästään siitä syystä, että saat paremman palkan ilman, että tarvitsee tehdä tuplavuoroja ja toista työtä. Eikö se jo pelkästään kerro siitä, että se kannattaa?
Totta kai työssä viihtymiseen vaikuttaa se, millaiset työkaverit on. Mutta kivojen työkavereiden / sen pelon, että jättää työkaverit pulaan pohjalta ei pidä tehdä omaan elämään vaikuttavia ratkaisuja. Sä et ole omasta työsuhteestasi tilivelvollinen kollegoille.
Aina kannattaa vaihtaa parempaan, ap.
Ei sun tarvitse niitä parempia ehtoja ja palkkaa hieroa niiden nykyisten työkavereittesi naamaan 😅
Ihmiset, jopa suomalaiset (!!!) myös sanovat joskus ihan vain kohteliaisuudesta asioita (vaikka minusta se on kaksinaamaista toisten harhaanjohtamista), tai voivat verhota ikävätkin ajatuksensa näennäisesti mukavalla puheella.
Älä ota vastuuta muiden tunteista tai mielipiteistä. Sun pitää elää itsellesi. Ainut varma asia tässä oudossa todellisuudessa on sinä itse ja se mitä koet. Sitten, kun voit hyvin itse, on sulla myös enemmän annettavaa -oikeille ihmisille ja oikeista syistä!
Työkaverit ja esimiehet ovat aina (valkoisia) valehtelijoita, luikeroimisestaan huolimatta ihmisinä sinänsä varmaankin keskimäärin ok. Kun tuntuu että on mentävä, niin silloin kytkin ylös ja äkkiä. Lähde nostelemaan!