Lue keskustelun säännöt.
En ymmärrä miksi olen niin masentunut ja ahdistunut - vertaistukea, että ymmärtäisin ja voisin muuttaa tilannetta?
01.10.2023 |
Tai ymmärrän, sillä työelämässä on ongelmia ja sitä kautta raha-asiat huolestuttavat. Mutta silti, kaikki on periaatteessa ihan hyvin ja minun pitäisi vain ottaa itseäni niskasta kiinni ja aktiivisesti hakea uutta työpaikkaa päästäkseni tästä nykyisestä toimimattomasta pois.
Elämässä ollut myös paljon isoja muutoksia viimeiset pari vuotta omassa elämässä ja tuntuu, että paljon tuttua, turvallista ja minut onnelliseksi ja olon turvatuksi tekevää on joutunut menettämään. Yhteys kotiseutuun on katkennut ja lapsista isompi muuttanut pois, joten ne tutut elämänkuviot on menettänyt.
Silti kun kaikkea katsoo niin on paljon hyvää elämässä. Jostain syystä olen vain onneton, tyytymätön, kauhuissani. Ainoa mitä osaan sanoa on, että kenties kaikki nämä muutokset vaikuttavat oloon.
Vertaistukea - onko normaalia, että muutokset ja huono työtilanne ja huolet rahasta vaikuttavat näin vahvasti? Ja miten tästä parhaiten itse niskasta kiinni? Tai siis, millä tsempata itseä?
Kommentit (11)
Vierailija kirjoitti:
Oot varmaan ihan oikeassa. Just noi muutokset. Kaipaat tasaisuutta ja ennustettavuutta, etkä jaksaisi taas ajaa itseäsi muutokseen vaihtamalla työpaikkaa. Vaikka tiedät että siitä seuraa parempaa, niin tiedät myös, että alku uudessa paikassa on raskasta. Huolehdi että saat lepoa riittäväsi. Ulkoile luonnossa. Tee jotain mistä nautit. Hyväksy, että nyt tuntuu tältä, ja muistuta itseäsi että tämä ei ole ikuista. Tämä on vaan yksi vaihe elämässä.
Kiitos. Viisaasti sanottu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mene nyt heti netti Mieli RY. sivusto.Tai asuit missä päin Suomea tahansa.Menen Helsinki Mission sivusto.Läydät numeroita mihin voit soitaa 24h ja mikä parasta viellä nimettömänä.Sama asia Chatt
On normaalia tuossa iässä. Tyhjän tai tyhjenevän pesän syndrooma. Vaihdevuosien hormonit. Ulkonäön rapistuminen ja painonnousu. Sukulaisia ja ystäviä alkaa tippua. Töihin ei enää noin vain mennä, ei pääse edes haastatteluun enää (ellei hoitoala). Hallituksen leikkaukset ja rahahuolet. Ihan normaalia, että ahdistaa.
Sulla on tyytymättömyyttä se on eri asia kuin masennus. Vain sie itte tiiät, mitä täytyy tehdä.
Onko sinulla elämässäsi ihmistä, jonka kanssa voisit puhua näistä asioista? Tai voisitko puhua esim. työterveyspsykologin kanssa? Jos yhtään tuntuu, että haluat jutella ammattilaisen kanssa, niin kannattaa. Äläkä vain ajattele, että ongelmasi olisivat "liian lieviä" (toki en tiedä ajatteletko edes), koska juuri lievässä vaiheessa keskusteluapu ym. auttaa parhaiten ja siksi ei kannata odotella ongelmien pahenemista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sulla on tyytymättömyyttä se on eri asia kuin masennus. Vain sie itte tiiät, mitä täytyy tehdä.
No joo, ei tämä varmaan mitään kliinistä masennusta ole. En vain oikein edes osaa tarkalleen määritellä olotilaa. Ehkä eniten suremista kaikista noista muutoksista. Tuo ensimmäinen kommentoija oli oikeassa, että kaipaan pysyvyyttä, muuttumattomuutta ja turvallisuutta.
Tuntuu vain hullulta ja turhauttavalta, että näiden epämääräisten fiilisten takia en saa itseäni aktivoitumaan kunnolla nauttiakseni niistä asioista jotka ovat tässä tilanteessa hyvin ja innolla muuttamaan tuota työtilannetta, mikä kuitenkin avaisi monia polkuja elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Onko sinulla elämässäsi ihmistä, jonka kanssa voisit puhua näistä asioista? Tai voisitko puhua esim. työterveyspsykologin kanssa? Jos yhtään tuntuu, että haluat jutella ammattilaisen kanssa, niin kannattaa. Äläkä vain ajattele, että ongelmasi olisivat "liian lieviä" (toki en tiedä ajatteletko edes), koska juuri lievässä vaiheessa keskusteluapu ym. auttaa parhaiten ja siksi ei kannata odotella ongelmien pahenemista.
On, on hyvät ja avoimet suhteet läheisiin, mutta en halua loputtomasti heitä kuormittaa, varsinkin kun heitäkin alkaa turhauttaa etten saa tsempattua itseäni. Olen myös käynyt työpsykologilla, mutta tämä lähinnä myötäili omia ajatuksiani eikä auttanut tuomaan uutta perspektiiviä. Siksi ajattelin, että kenties muiden kokemuksista kuuleminen auttaisi ymmärtämään tilannetta paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama juttu, ahdistaa masentaa. Kyllä raha huolet on ainakin minulla jatkuva ahdistuksen syy kun vuosia saanut kituutella. Ja monet muut isot muutokset yksityis ja työelämässä ovat väsyttäneet.Tässä vaan pakko mennä eteenpäin ja räpiköidä päivä kerrallaan.
Tsemppiä kaikille joilla vaikeaa!
Anna itsellesi lupa tunteisiisi. Ei tarvitse heti ratkoa pahaa oloa pois. Tunnistan samoja teemoja, kun lapset ovat jo täysikäisiä. Koitan löytää oman paikkani, kun lapset ovat itsenäistyneet. Toki mulla työ, harrastus, mies, jne omia juttuja. On tilaa pohtia, mitä minä ja mieheni halutaan. Ollaan jo tehty muutamia isoja ratkaisuja yhdessä ja erikseen: saatiin taloudellinen tilanne kuntoon omaisuutta myymällä, puoliso vaihtoi työpaikkaa. Joskus se muutos voi olla myös sisäinen muutos, eikä silloin tarvitse vaihtaa/muuttaa ulkoisia olosuhteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki mustissa vesissä kahlailut ei ole masennusta. Joskus me kaikki ollaan siellä käyty. Kuka mistäkin syystä.
Oot varmaan ihan oikeassa. Just noi muutokset. Kaipaat tasaisuutta ja ennustettavuutta, etkä jaksaisi taas ajaa itseäsi muutokseen vaihtamalla työpaikkaa. Vaikka tiedät että siitä seuraa parempaa, niin tiedät myös, että alku uudessa paikassa on raskasta. Huolehdi että saat lepoa riittäväsi. Ulkoile luonnossa. Tee jotain mistä nautit. Hyväksy, että nyt tuntuu tältä, ja muistuta itseäsi että tämä ei ole ikuista. Tämä on vaan yksi vaihe elämässä.