Masentuneen aamut

Ei ole vaikea nousta ylös, mutta ihan kauhean ahdistava olo. Tuntuu, että ihan kaikki pelottaa ja tuntuu niin vaikealle tai sisältää jonkun riskin. Iltaa kohti se helpottaa.

Pikkuhiljaa eteenpäin...

Mulla ainakin aamuisin on todella ahdistunut olo, mutta se menee ohi kun nousee ylös, syö aamupalaa, juo kahvia ja käy suihkussa.

Rutiinit. Niillä pääsee eteenpäin. Muodosta itsellesi mukavat hyvät rutiinit, jotka määrittelet itse ja joita voit tarvittaessa hieman muuttaa. Mene myös ulos joka ikinen päivä, oli sää mikä tahansa.

Jep. Nyt on ollut unirytmikin taas aivan sekaisin jonkin aikaa, nukkumaan 4-8 ja ylös 12-15. Yleensä monta tuntia makaan hereillä ja yritän nukahtaa uudestaan ennen kuin nousen. En näe mitään pointtia elää enkä siten merkitystä missään muussakaan.

On.

Nyt tulee hyviä uutisia. Kun taistelet masennustasi vastaan, aluksi tuntuu ettei se auta mitään. Taistele silti, vaikka ihan pienin teoin.

Ja kun masennus alkaa väistyä, kuten se lopulta alkaa, sinulla on voimia nousta aamulla sängystä. Olo ei ehkä ole hyvä, mutta nouset silti.

Menet laittamaan aamupalan, avaat ikkunan, radion tms. Katsot peiliin. Käyt suihkussa. Menet ulos.

Masennukselle voi sanoa "Jaa, tunnen sinut. Et saa tulla tänne, menehän siitä."

Tärkeintä on ymmärtää, että kukaan eikä mikään muu voi parantaa masennustasi kuin sinä itse.

Kello soi arkena 6:45, 7:!5 pitää olla jo matkalla töihin. Ei siinä paljon ehdi miettiä. En minä viikonloppunakaan makaa vaan sängyssä mutta ne minä kyllä saa juuri mitään aikaankaan.

Vierailija kirjoitti:

Jep. Nyt on ollut unirytmikin taas aivan sekaisin jonkin aikaa, nukkumaan 4-8 ja ylös 12-15. Yleensä monta tuntia makaan hereillä ja yritän nukahtaa uudestaan ennen kuin nousen. En näe mitään pointtia elää enkä siten merkitystä missään muussakaan.

Ei sitä aina näekään mutta kyllä se sieltä taas aikanaan löytyy. Toisinaan elämään kannattaa suhtautua ihan rehellisesti työläänä pakkona, jota nyt vain täytyy sietää.

Vierailija kirjoitti:

Jep. Nyt on ollut unirytmikin taas aivan sekaisin jonkin aikaa, nukkumaan 4-8 ja ylös 12-15. Yleensä monta tuntia makaan hereillä ja yritän nukahtaa uudestaan ennen kuin nousen. En näe mitään pointtia elää enkä siten merkitystä missään muussakaan.

Nyt kun olet huomannut tämän, alat korjata unirytmiäsi.

Luultavasti se tarkoittaa aluksi täysin unetonta yötä, jopa kahta, mutta sitten nukut.

Aamulla nouset ylös, vaikkei tee mieli.

Unirytmi korjataan vähitellen.

Kokemusta on, myös niistä kokonaan unettomista öistä.

Vierailija kirjoitti:

On.

Nyt tulee hyviä uutisia. Kun taistelet masennustasi vastaan, aluksi tuntuu ettei se auta mitään. Taistele silti, vaikka ihan pienin teoin.

Ja kun masennus alkaa väistyä, kuten se lopulta alkaa, sinulla on voimia nousta aamulla sängystä. Olo ei ehkä ole hyvä, mutta nouset silti.

Menet laittamaan aamupalan, avaat ikkunan, radion tms. Katsot peiliin. Käyt suihkussa. Menet ulos.

Masennukselle voi sanoa "Jaa, tunnen sinut. Et saa tulla tänne, menehän siitä."

Tärkeintä on ymmärtää, että kukaan eikä mikään muu voi parantaa masennustasi kuin sinä itse.

Ahaa, alapeukkuja tulee.

Eikö miellytä, että masennusta pitää hoitaa itse? Onko kivempi vain valittaa?

Kuten haluat, oma on elämäsi. Ei sitä kukaan muu paranna kuin sinä.

Ei lääke, ei lääkäri, ei läheiset, ei aika eikä sattuma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep. Nyt on ollut unirytmikin taas aivan sekaisin jonkin aikaa, nukkumaan 4-8 ja ylös 12-15. Yleensä monta tuntia makaan hereillä ja yritän nukahtaa uudestaan ennen kuin nousen. En näe mitään pointtia elää enkä siten merkitystä missään muussakaan.

Ei sitä aina näekään mutta kyllä se sieltä taas aikanaan löytyy. Toisinaan elämään kannattaa suhtautua ihan rehellisesti työläänä pakkona, jota nyt vain täytyy sietää.

Ei ole kohta 40 vuoteen löytynyt eikä ihan näin kauan jaksa suhtautua vain työläänä pakkona.