Työpaikan suoritusarvioinnit, Gaussin käyrä ja hierarkiapyramidi / HS: konsulttitoimistojen urahierarkiassa suoritusten arviointi viety pitkälle

Pelin henki siinä: Ei se, mitä tapahtuu, vaan se, miltä asiat näyttävät.

Nykytyöelämän juttuja.

Mielestäni on ihan oikein, että etevimmät ja ahkerimmat pääsevät urallaan eteenpäin. Niin sen kuuluukin mennä.

Julkisella sektorilla näkee ihan liikaa sitä, että joka työpaikassa on joku täysin hommansa osaamaton elämäntapasaikuttaja josta ei päästä ikinä eroon ja hänen työnsä kaatuvat muiden niskaan.

Kaffebulla kirjoitti:

Mielestäni on ihan oikein, että etevimmät ja ahkerimmat pääsevät urallaan eteenpäin. Niin sen kuuluukin mennä.

Samaa mieltä periaatteen tasolla, mutta nuo mittarit ja data joita seurataan, ne luvut saa halutessaan näyttämään kauniilta ja oikeilta vastaamaan juuri siihen mitä ylempi taho haluaa kuulla.

Miten kehität realistisen mittarin?

Yksityisellä sektorilla työn määrää ja laatua arvioidaan usein. Nykyään olen yliopistohallinnossa ja vaikuttaa siltä, että käytettävissä olevat palkkarahat voivat vaikuttaa arviointeihin. Helposti jää käsitys, että virallinen suoriutumistaso on se, millaista palkkaa halutaan maksaa. Muuten hankalaa nähdä, miten työntekijät eivät täyttäisi tavoitteita.

Asteikko ei siis vaikuta olevan tyyppiä "normaalia heikompi, tavanomainen, poikkeuksellisen hyvä", vaan käsitykseni mukaan usein työntekijöitä taivutellaan hyväksymään heikompi arviointi. Ehkä tehtävien palkkatasoa määritellessä ei ole huomioitu arviointien myötä nousevia lisiä. En tiedä, onko tilanne sama kaikissa yksiköissä tai eri yliopistoissa.

Tilanteeseen voi vaikuttaa, että arvioitu taso ei yleensä voi laskea. Omaa tehokkuutta ja osaamista todistaessa arvioinnista ei ole apua, koska arvio ei ole suoriutumiseen perustuva. Ehkä jotkut saavat korkeampia arviointeja erillisillä väännöillä, mutta sellaisten mahdollisuudesta ei kerrota.

Jos arvioinnit perustuvat tietynlaiseen argumentointiin, toivoisi, että arvioijat malttaisivat tutustua työsuorituksiin rehellisesti ja samalla kohtelisivat kaikkia tasavertaisesti. Esimerkiksi väärien lauseiden käyttäminen tai persoona tuskin ovat hyväksyttäviä perusteita, jos työn tuloksiakin kuitenkin pitäisi löytyä.

Vierailija kirjoitti:

Kaffebulla kirjoitti:

Mielestäni on ihan oikein, että etevimmät ja ahkerimmat pääsevät urallaan eteenpäin. Niin sen kuuluukin mennä.

Samaa mieltä periaatteen tasolla, mutta nuo mittarit ja data joita seurataan, ne luvut saa halutessaan näyttämään kauniilta ja oikeilta vastaamaan juuri siihen mitä ylempi taho haluaa kuulla.

Miten kehität realistisen mittarin?

Mallit joissa osa ylenee kai perustuvat oletukseen, että ylemmillä tasoilla on tilaa. Raakataanko joka tasolta aina väkeä pois vai lähteekö osa parempiin töihin tai muuten vaan? Aika yllättävää jos juuri laiskemmat tai huonommat aina uskaltaisivat vaihtaa työpaikkaa. Sosiaalisilla taidoillako he pärjäisivät seuraavassa paikassa, jos olivat huonosti suoriutuvia aiemmassa? Onko OK, että valituista heikommat jäävät ylemmillekin tasoille ja lisäksi työpaikkaan jostain syystä erityisen sitoutuneet sekä uudet nousu-uralle päässeet?

En usko, että ahkerimmat yleensä pääsevät ylenemään, jos ovat sitoutuneita ja tekevät tuloksellisesti alempia hommia. Jos joku vähemmän tuloksellinen haluaa edetä, mitä iloa hänestä on ylemmällä tasolla? Voi viihtyä muiden esihenkilönä tai perehdyttäjänä mutta miten muuten olisi omissa töissään erityisen tuloksekas?