Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten selvisit äidittä/isättä teini-ikäisenä?
16.09.2023 |
Mietin, minkälaista toisilla on ollut elää äidittä tai isättä, siis jos ne kumpikin nyt olisivat olleet osa elämää, ja jos sitten vielä teini-ikäisenä tulee puoliorvoksi tai koko-orvoksi.
Minulla yksi vanhemmista oli kauhean äkkipikainen ja muistan paenneeni usein lukkojen taakse pahimpia raivokohtauksia.
Kun sitten hän kuoli ollessani vielä koulussa, oli kuolema oikeastaan suuri helpotus, varsinkin kun se ei tullut yllättäen vaan vuoden vakavan sairastamisen jälkeen.
Mutta sitten kun vuosia kului, aloin muistella vain hänen kivoja puoliaan ja elossa oleva toinen vanhempi sai luvan olla se hankalampi.
Kommentit (8)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isättä pärjää hyvin. Mutta äidin ollessa hankala asperger, se voi olla vaikeaa ja yksin selviää jossain. Hyökkäävät virkailijat olivat inhottavampi osa.
No mulla oli oirehdintaa joka varmasti on just siitä. Helpommin ja paremmin olisin pärjännyt jos iskä ei olisi kuollut kun olin 15,5 v.
Oireilin aina pahasti vaikka äitini kuolemasta olikin teini-ikään tullessa mennyt lähes saman verran vuosia aikaa. Äitini kuoleman myötä menetin kaiken, turvallisen lapsuuden ja rakkauden. Olen kaivannut äitiäni koko elämäni. Teini-ikäisenä viiltelin ja olin itsetuhoinen, päädyin lopulta suljetulle osastolle. Elämäni olisi ollut täysin erilainen, jos olisin saanut pitää äitini.
Tästä syystä seuloin äärimmäisen tarkasti sen, kenen kanssa lisäännyin. Lapseni elämä ei saa murentua ja romahtaa täysin, vaikka minulle sattuisikin jotain. Turva ja rakkaus pitää säilyä. Onneksi onnistuin tässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jääin 11 vuotiaana orvokisi.Lasten koti ja sieltä sukulaisten nurkiin asumaan.Töihin 15 vuotiaana elättäksen itseni,Sillä tiellä yhä olen ja voin hyvin,olen jo työstä eläkellä vanha nainen.Kun ei tiedä muusta,miten voi verrat itseään perhe isä äiti ymm.Kun niitä ei ollut teininä?
Minut oli sijoitettu asumaan sukulaisen öuo, koska molemmat ( eronneet) vanhempani olivat alkoholisoituneita eikä ollut kykyä kasvattaa lasta.
Teini-iäsdä olin hyvin ahdistunut, en saanut asian käsittelyyn mitään apua mistään. En tajunnut, että olisin tarvinnut,olin vaan tyytyväinen että sain salattua tätä asiaa, koska se oli hyvin häpeällistä. Olin oikeasti levoton, käytin päihteitä, olin rajaton. Jälkikäteen ymmärrän olleeni todella yksin ja turvaton, mitä pakenin tuohon sekoiluun.
Mitä vain olisi voinut käydä, onni osin matkassa että elämänpolkuni nyt nelikymppisenä on tullut tähän tasapainoiseen ja onnelliseen nykyhetkeen.
Alue: Aihe vapaa
Siihen aikaan diilasin asian kanssa omasta mielestä hyvin, nyt jälkeenpäin ajateltuna moni sen ajan sekoilu oli äitini kuoleman oirehdintaa. Myöhemmin kaipasin äitiä erityisesti tullessani raskaaksi ja tyttären synnyttyä, olisi ollut ihanaa jos olisi voinut soittaa äidille, jutella ja kysyä neuvoja.