Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Vanhemmat muuttavat kotiseudulleen

Vierailija
16.09.2023 |

Isä jäi eläkkeelle kaksi vuotta sitten ja äiti jää ensi vuonna. Aloittivat jo vähän ennen isän eläkkeelle jäämistä puhua muutosta kotiseudulleen, siis vaikka ovat 40 vuotta asuneet poissa ja rakentaneet elämänsä ihan muualle.

Luulin että oli vaan puhetta, mutta nyt ovat alkaneet katsella taloja sieltä. 500km päästä! Joo on heillä sisaruksia siellä ja joitain nuoruuden tuttuja, mutta kaikki me lapset ja lapsenlapset täällä. Ja miten sitten, jos kunto heikkenee.

Saako/voiko niille puhua järkeä vai pitääkö vaan olla puuttumatta? Sanovat, että junat kulkee ja voivat muuttaa takaisin jos eivät viihdy/tarvitsevat apua, mutta miten esim. myyt talon sieltä, ostaako kukaan.

Kommentit (50)

Vierailija
1/50 |
16.09.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Anna mennä vaan. Kunnallinen hoito ne hoitaa ja on laitoksessakin toistensa seurana muistellen vanhoja. Ihan oikeassa ne on, että takaisin pääsee aina. Talo voi jäädä murheeksi tai sitten ei. Riippuu ihan siitä miten taloa pitävät.

Vierailija
2/50 |
16.09.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lastenlasten kannalata toki saattaa tietäää sitä, että näette mahd. harvemmin. - Mutta kyllä minä saatan ymmärtää heitä, jotka haluavat muuttaa esim Helsingistä, jonnekin syrjemmälle. Asuminen ja eläminen Helsingissä ja muissa isommissa kaupungeissa on kallista!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/50 |
16.09.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

20 tervettä vuotta voi olla vielä edessä. Miksi eivät eläisi siellä, missä haluavat?

Vierailija
4/50 |
16.09.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oli helpotus kun meillä kävi myös noin. Sen verran raskas persoona että onneksi häipyi muiden riesaksi. Ei tarvitse hoitaa vanhustenvaivojakaan kun itsehän otti ja lähti sinne niin mitäpä minä puuttumaan.

Vierailija
5/50 |
16.09.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

40 vuotta kaivanneet takaisin ja nyt sä haluaist jatkaa heidän tuomiota?

Vierailija
6/50 |
16.09.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jep. Mun appivanhemmat teki saman ja itkee nyt 24/7 kun ei näe lapsia ja lapsenlapsia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/50 |
16.09.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mun vanhemmat tekivät samoin ja se on ollut heille hyvä asia. Ostivat tosin kerrostaloasunnon kirkonkylältä eivätkä mitään taloa. Isä omistaa kotitilaansa kuulunutta metsää ja käy siellä puuhailemassa. Yhteydet sisaruksiin on tiiviimmät kuin ennen. Pitää muistaa, että kun jää eläkkeelle, ne työelämän aikaiset verkostot katoaa ja ihminen voi jäädä aika yksin. On hyvä, että tilalle saivat tuon elpyneen sisarusyhteyden. Mä olen iloinen, kun näen heidän elävän täyttä elämää.

Vierailija
8/50 |
16.09.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Me aiotaan muuttaa mun kotikaupunkiin keskustaan, kun nuorinkin pääsee lukiosta. Sinne on tunti Helsingistä, suoralla bussilla pääsee.

En usko että siitä tulee ongelmaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/50 |
16.09.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Me aiotaan muuttaa mun kotikaupunkiin keskustaan, kun nuorinkin pääsee lukiosta. Sinne on tunti Helsingistä, suoralla bussilla pääsee.

En usko että siitä tulee ongelmaa.

Porvooseen muutatte?

Vierailija
10/50 |
16.09.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuo on heidän oma asiansa mutta ei välttämättä mene niinkuin kuvittelevat: Ensinnäkin se vanha kotoiseutu ei ole se sama paikka mistä he aikanaan muuttivat pois vaan sekin on muuttunut ja takuulla moni senaikainen tuttava on jo kuollut. Toisekseen suhde lapsenlapsiin muodostuu varmasti läheisemmäksi jos asuvat niin lähellä että voivat nähdä lapsenlapsiaan useammin ja tarvittaessa auttaa lyhyelläkin varoitusajalla. Kolmanneksi kun vanhempasi alkavat olla siinä iässä että he itsekin tarvitsisivat apua (yleensä tuossa 80 vuoden tienoilla) niin sepä ei onnistu yhtä helposti jos asuvat lapsista ja lapsenlapsista yli 400 km päässä kuin esim 20-40 km säteellä asuen.

Vanhempiesi asemassa miettisin hyvin tarkkaan millaisen asunnon ostan (jos ylipäätään ostan) syrjäseudulta, syynä juuri tuo ettei sitä välttämättä saa myytyä sitten niin helposti jos/kun haluaa joskus palata lähemmäksi teitä (tai kun aikanaan perikunta myy asuntoa). Eli kannattaisi ehkä tässä vaiheessa muuttaa aluksi vuokralle ja tutustua rauhassa niin paikkakuntaan kuin asuntotarjontaankin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/50 |
16.09.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Asia ei kuulu sinulle. Aikuiset ihmiset saavat asua siellä, missä haluavat. Kotihoito hoitaa sitten kun kunto heikkenee.

Vierailija
12/50 |
16.09.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Asia ei kuulu sinulle. Aikuiset ihmiset saavat asua siellä, missä haluavat. Kotihoito hoitaa sitten kun kunto heikkenee.

Kotihoito hoitaa vain ihmisiä ja aikaa on hyvin rajoitetusti. Jopa suihkutukset yms voi joutua hankkimaan itse yksityisiltä palveluntarjoajilta. Jos asuu omakotitalossa,niin kaikki taloa koskevat työt joutuu ostamaan, jos niitä ei pysty tekemään itse. Siksi on syytä harkita tarkasti asumismuotoa, etäisyyksiä yms. Läheisten avulla moni asia hoituu suht vaivattomasti, jos asutaan samalla paikkakunnalla. Mutta jos etäisyyttä on enemmän, niin kaiken tuen joutuu hankkimaan ulkopuolisilta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/50 |
16.09.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me aiotaan muuttaa mun kotikaupunkiin keskustaan, kun nuorinkin pääsee lukiosta. Sinne on tunti Helsingistä, suoralla bussilla pääsee.

En usko että siitä tulee ongelmaa.

Porvooseen muutatte?

Ei, länteen.

Vierailija
14/50 |
16.09.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos tuo on heidän unelma niin miksi vastustat. Tiedän monta sukulaista jotka ovat palanneet eikä ketään kaduta. Töiden takia on moni joutunut pakko muuttamaan etelään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/50 |
16.09.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asia ei kuulu sinulle. Aikuiset ihmiset saavat asua siellä, missä haluavat. Kotihoito hoitaa sitten kun kunto heikkenee.

Kotihoito hoitaa vain ihmisiä ja aikaa on hyvin rajoitetusti. Jopa suihkutukset yms voi joutua hankkimaan itse yksityisiltä palveluntarjoajilta. Jos asuu omakotitalossa,niin kaikki taloa koskevat työt joutuu ostamaan, jos niitä ei pysty tekemään itse. Siksi on syytä harkita tarkasti asumismuotoa, etäisyyksiä yms. Läheisten avulla moni asia hoituu suht vaivattomasti, jos asutaan samalla paikkakunnalla. Mutta jos etäisyyttä on enemmän, niin kaiken tuen joutuu hankkimaan ulkopuolisilta.

Olen töissä kotihoidossa, joten tiedän kyllä, miten se toimii. Kaikki tulee hoidettua tavalla tai toisella, vaikka ei olisi omaisia. Ei sen takia pidä heittää omia unelmia nurkkaan, että ehkä joskus tarvitsee apua jossain. Voihan se olla, että ap:n vanhemmat kuolevat saappaat jalassa.

Vierailija
16/50 |
16.09.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitä ilmeisimmin tämä muutto on vanhempiesi yhteinen ihana haave. Ja mikä hienointa, että lähtevät sitä myös yhdessä toteuttamaan! He ovat sinun ja sisaruksesi eteen eläneet ja tehneet työtä monen vuosikymmenen ajan, eikö nyt olisi aika suoda heille oman elämänsä ja toiveidensa mukaista elämää? Kait te nyt pärjäätte tahoillanne? Isot aikaihmiset? Ja jos on niin kovin huoli vanhempienne pärjäämisestä, niin miksi ette, vanhempienne lapset, turvaisi sitä pärjäämistä heille? Teillä kaikilla on autot ja vempeleet, joten etäisyys ei ole este. Puhelimet toimii, nettiyhteydet? Varmistakaa, että vanhemmillanne myös. Jos esim. heidän taloudellinen pärjääminen huolettaa, niin varmasti yhdessä porukalla voitte myös tukea heitä; otatte vaikka vastataksenne heidän puhelin ja nettilaskunsa yms., laaditte keskenänne yhteydenpito-/vierailusuunnitelmaa miten toimitte, jos jotain sattuu ja muutoinkin.

Älkää nyt olko torppaamassa heidän unelmiaan, vaan tukemassa - kun käsittääkseni ovat vielä koht suht terveitä, toimeliaita ja pärjääviä. On teidän vuoronne olla tukemassa ja auttamassa heitä, olla iloisia siitä että heillä on yhteiset toiveet ja suunniteltumat ja onnenaiheet.

Vierailija
17/50 |
16.09.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mitä ilmeisimmin tämä muutto on vanhempiesi yhteinen ihana haave. Ja mikä hienointa, että lähtevät sitä myös yhdessä toteuttamaan! He ovat sinun ja sisaruksesi eteen eläneet ja tehneet työtä monen vuosikymmenen ajan, eikö nyt olisi aika suoda heille oman elämänsä ja toiveidensa mukaista elämää? Kait te nyt pärjäätte tahoillanne? Isot aikaihmiset? Ja jos on niin kovin huoli vanhempienne pärjäämisestä, niin miksi ette, vanhempienne lapset, turvaisi sitä pärjäämistä heille? Teillä kaikilla on autot ja vempeleet, joten etäisyys ei ole este. Puhelimet toimii, nettiyhteydet? Varmistakaa, että vanhemmillanne myös. Jos esim. heidän taloudellinen pärjääminen huolettaa, niin varmasti yhdessä porukalla voitte myös tukea heitä; otatte vaikka vastataksenne heidän puhelin ja nettilaskunsa yms., laaditte keskenänne yhteydenpito-/vierailusuunnitelmaa miten toimitte, jos jotain sattuu ja muutoinkin.

Älkää nyt olko torppaamassa heidän unelmiaan, vaan tukemassa - kun käsittääkseni ovat vielä koht suht terveitä, toimeliaita ja pärjääviä. On teidän vuoronne olla tukemassa ja auttamassa heitä, olla iloisia siitä että heillä on yhteiset toiveet ja suunniteltumat ja onnenaiheet.

Lapsilla ei kyllä ole mitään velvollisuutta alkaa huolehtimaan varsinkaan satojen kilometrien päähän muuttaneiden vanhempiensa laskuja ja muita asioita, ihan naurettava ajatuskin. Joku vierailusuunnitelma? Äly hoi nyt. Ei siihen ruvennut kyseinen vanhempi itsekään kun omat vanhempansa jätti kotikonnuille taakseen ja tämä muutti kaupunkiin perhettä perustamaan. Nyt sitten lastensa pitäsi vanhukset passata satojen kilometrien päähän?

Vierailija
18/50 |
16.09.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä ilmeisimmin tämä muutto on vanhempiesi yhteinen ihana haave. Ja mikä hienointa, että lähtevät sitä myös yhdessä toteuttamaan! He ovat sinun ja sisaruksesi eteen eläneet ja tehneet työtä monen vuosikymmenen ajan, eikö nyt olisi aika suoda heille oman elämänsä ja toiveidensa mukaista elämää? Kait te nyt pärjäätte tahoillanne? Isot aikaihmiset? Ja jos on niin kovin huoli vanhempienne pärjäämisestä, niin miksi ette, vanhempienne lapset, turvaisi sitä pärjäämistä heille? Teillä kaikilla on autot ja vempeleet, joten etäisyys ei ole este. Puhelimet toimii, nettiyhteydet? Varmistakaa, että vanhemmillanne myös. Jos esim. heidän taloudellinen pärjääminen huolettaa, niin varmasti yhdessä porukalla voitte myös tukea heitä; otatte vaikka vastataksenne heidän puhelin ja nettilaskunsa yms., laaditte keskenänne yhteydenpito-/vierailusuunnitelmaa miten toimitte, jos jotain sattuu ja muutoinkin.

Älkää nyt olko torppaamassa heidän unelmiaan, vaan tukemassa - kun käsittääkseni ovat vielä koht suht terveitä, toimeliaita ja pärjääviä. On teidän vuoronne olla tukemassa ja auttamassa heitä, olla iloisia siitä että heillä on yhteiset toiveet ja suunniteltumat ja onnenaiheet.

Lapsilla ei kyllä ole mitään velvollisuutta alkaa huolehtimaan varsinkaan satojen kilometrien päähän muuttaneiden vanhempiensa laskuja ja muita asioita, ihan naurettava ajatuskin. Joku vierailusuunnitelma? Äly hoi nyt. Ei siihen ruvennut kyseinen vanhempi itsekään kun omat vanhempansa jätti kotikonnuille taakseen ja tämä muutti kaupunkiin perhettä perustamaan. Nyt sitten lastensa pitäsi vanhukset passata satojen kilometrien päähän?

Eipä niillä ikääntyvillä vanhemmillakaan ole mitään velvollisuutta olla toteuttamatta omia toiveitaan loppuelämälleen saati jäädä niille sijoilleen ilmaiseksi lasten lapsiensa hoitoavuksi. Aivan järjetön oletus. Ja jos on huoli vanhempiensa pärjäämisestä toisaalla kuten ap:llä, niin miksei voisi olla sisarusten yhteisvastuullisuus paikallaan asian suhteen.

Toki jokainen tekee kuten parhaaksi näkee mutta turha yllättyä, jos oma vanhempi/vanhemmat asettuukin poikkiteloin ja pitää kiinni omista unelmistaan. Se sallittakoon hänelle/heille.

Vierailija
19/50 |
16.09.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä ilmeisimmin tämä muutto on vanhempiesi yhteinen ihana haave. Ja mikä hienointa, että lähtevät sitä myös yhdessä toteuttamaan! He ovat sinun ja sisaruksesi eteen eläneet ja tehneet työtä monen vuosikymmenen ajan, eikö nyt olisi aika suoda heille oman elämänsä ja toiveidensa mukaista elämää? Kait te nyt pärjäätte tahoillanne? Isot aikaihmiset? Ja jos on niin kovin huoli vanhempienne pärjäämisestä, niin miksi ette, vanhempienne lapset, turvaisi sitä pärjäämistä heille? Teillä kaikilla on autot ja vempeleet, joten etäisyys ei ole este. Puhelimet toimii, nettiyhteydet? Varmistakaa, että vanhemmillanne myös. Jos esim. heidän taloudellinen pärjääminen huolettaa, niin varmasti yhdessä porukalla voitte myös tukea heitä; otatte vaikka vastataksenne heidän puhelin ja nettilaskunsa yms., laaditte keskenänne yhteydenpito-/vierailusuunnitelmaa miten toimitte, jos jotain sattuu ja muutoinkin.

Älkää nyt olko torppaamassa heidän unelmiaan, vaan tukemassa - kun käsittääkseni ovat vielä koht suht terveitä, toimeliaita ja pärjääviä. On teidän vuoronne olla tukemassa ja auttamassa heitä, olla iloisia siitä että heillä on yhteiset toiveet ja suunniteltumat ja onnenaiheet.

Lapsilla ei kyllä ole mitään velvollisuutta alkaa huolehtimaan varsinkaan satojen kilometrien päähän muuttaneiden vanhempiensa laskuja ja muita asioita, ihan naurettava ajatuskin. Joku vierailusuunnitelma? Äly hoi nyt. Ei siihen ruvennut kyseinen vanhempi itsekään kun omat vanhempansa jätti kotikonnuille taakseen ja tämä muutti kaupunkiin perhettä perustamaan. Nyt sitten lastensa pitäsi vanhukset passata satojen kilometrien päähän?

Eipä niillä ikääntyvillä vanhemmillakaan ole mitään velvollisuutta olla toteuttamatta omia toiveitaan loppuelämälleen saati jäädä niille sijoilleen ilmaiseksi lasten lapsiensa hoitoavuksi. Aivan järjetön oletus. Ja jos on huoli vanhempiensa pärjäämisestä toisaalla kuten ap:llä, niin miksei voisi olla sisarusten yhteisvastuullisuus paikallaan asian suhteen.

Toki jokainen tekee kuten parhaaksi näkee mutta turha yllättyä, jos oma vanhempi/vanhemmat asettuukin poikkiteloin ja pitää kiinni omista unelmistaan. Se sallittakoon hänelle/heille.

Tottakai jokainen järjestää elämänsä omien haaveidensa mukaan. Niin minun vanhempanikin teki. Kirjoitin tuolla ylempänä että oli lopulta helpotus päästä siitä joka asiaan nenänsä työntävästä rajattomasta eukosta eroon kokonaan kun muutti ihan itse yli 600km päähän. Siellä hoitaa asiansa miten hoitaa, ei ole minun huolenani. Miksi ihmeessä kuvittelet että kieltäisin vanhemman muuttamisen? Päinvastoin. Perheemme elämä ei ole ikinä ennen ollut näin seesteistä ja rauhallista kuin nyt.

Vierailija
20/50 |
16.09.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eläkkeelle jäädään vähän päälle 60-vuotiaana. On jopa huvittavaa joa nelikymppiset nyt niin kovasti jo pitävät heitä vanhuksina ja huollettavina.

Katsokaa nyt vaikka noita iäkkäämpiä politiikkoja ja julkkiksia älkääkä hössöttäkö.

Aikaa on paljon tai vähän, joku ehtii ennen jotain sydäriä olla muutamia vuosia eläkkeellä, sukulainen ajoi autoa yli 90-vuotiaaksi ja olivat reippaita liikkujia vaimonsa kanssa. Nyt 96 v iski muistisairaus, poikansa on liki 70, lapsenlapset nelikymppisiä.

Turha surra etukäteen aikyisten täyspäisten ihmisten elämää.