Tasan 2 v sitten matkustin bussilla Bangkokista Phuketiin. Olisi saanut jäädä se matka tekemättä :(

taisit olla onnekas... siis kun nyt siinä kirjoitat tästä muistosta...

minä, serkkuni ja hänen poikaystävänä, thaimaalais-suomalainen kaverini, hänen thaimaalais-saksalainen serkkunsa saksalaisen poikaystävänsä kera, minun hollantilainen poikaystäväni ja hänen kaverinsa, sekä serkkuni kaveri joka on Suomessa asuva turkkilainen tyttö. Sekalainen seurakunta, siis.



Me selvisimme kaikki hengissä, tosin reiluun kahteen päivään emme tienneet mitään tämän turkkilaistytön ja toisen hollantilaiskundin kohtalosta.



Krapula pelasti suurimman osan matkaseurueestamme :D Absolutismi melkein koitui turkkilaistytön kohtaloksi: hän ei ollut krapulassa, joten lähti rannalle kun muut jäivät hotellille nukkumaan. Poikaystäväni kaveri meni hänen seurakseen, vaikka oli aika huonossa hapessa. He olivat juosseet pakoon, mutta joutuneet veden varaan. Joku mies oli saanut heidät vedettyä talon katolle kun he olivat roikkuneet räystäässä.



Minä olin hakemassa baarista " korjaussarjaa" kun aalto iski. Roikuin baarin kattoparrussa, vesi nousi niin ylös että se ylettyi kainaloihini asti. Vieressäni oli saksalainen mies, joka sai napattua kiinni jo hukkumaisillaan olevasta noin 5v tytöstä, jonka vanhemmat roikkuivat myös katossa mutta isältä oli päässyt tyttö tipahtamaan ja oli melkein hyppäämässä perään, kun sakemanni huusi että pidä kiinni tyttö on minulla.



Poikaystäväni oli havahtunut siihen kun parvekkeen ikkunan takana oli vettä ja sitä tihkui avaimenreiästä sisään, olimme toisessa kerroksessa. Hän oli hypännyt sängystä saman tien ja kiivennyt hotellin katolle. Muu seurueemme asui ylemmissä kerroksissa, thaikku-suomi kaverini ja hänen serkkunsa heräsivät vasta siinä vaiheessa kun minä menin vettä valuvana hakkaamaan heidän huoneensa ovea ja kun kaverini avasi, olin kuulemma hokenut " vittu saatana perkele me melkeen kuoltiin kaikki" . Itse en muista tuosta mitään, en edelleenkään tiedä miten pääsin sieltä baarista takaisin hotellille. Serkkuni ja hänen poikaystävänsä olivat menneet parvekkeelle katsomaan mikä meteli sieltä kuului, ja kun näkivät tapahtuneen niin olivat aivan varmoja siitä että meidän porukasta kukaan muu ei selvinnyt hengissä kuin he. Onneksi olivat väärässä.



Hotellimme pysyi pystyssä, mutta kaksi ekaa kerrosta meni ihan säpäleiksi. Meillä oli kassakaapissa passit, rahat ja kamera, ne säilyivät, mutta kaikki muu meni. Ei niillä kyllä mitään väliäkään ollut.



Onneksi meillä oli kaksi thaikielen taitajaa mukana, saimme itsellemme kyydin Bangkokiin missä parantelimme henkisiä haavojamme ja yritimme selvittää mitä turkkilaistytölle ja hollantilaispojalle oli tapahtunut. Kahden päivän kuluttua he sitten saivat meihin yhteyden, molemmat ihan kunnossa, mustelmia ja haavoja oli mutta ei muuta.



Suomeen saavuttiin lainavaatteissa reittilennolla viikko tsunamin jälkeen. Turkkilaistyttö evakuoitiin ensiksi Turkkiin ja sieltä sitten Suomeen. Minä ja poikaystäväni olimme tapauksesta niin järkyttyneitä että unohdimme ettemme oikeastaan edes seurustele, olimme siihen asti meinaan olleet sitä mieltä että olemme vain läheisiä ystäviä jotka harrastaa seksiä ;) Toukokuussa 2005 mentiin naimisiin ja nyt meillä on neljän viikon ikäinen poika :) Turkkilaistyttö on nykyään kihloissa mieheni ystävän kanssa, tsunami yhdisti heidätkin.



Tunsimme kyllä maanjäristyksen aamulla, mutta ollaan oltu pahemmissakin maanjäristyksissä lomareissuilla, eikä tullut mieleenkään että siitä tuntien kuluttua voisi aiheutua tsunami. Minä kyllä tajusin samantien mikä meihin iski, moni jonka kanssa juttelin ei ollut koskaan kuullutkaan tuollaisen aallon mahdollisuudesta maanjäristyksen jälkeen. Mutta ei sitä silloin osannut ajatella että niin kävisi.

Vai olisitko sitä mieltä että ei tässä mitään, jos joutuisit vaikka bussikolariin jossa kuolee 8 ihmistä, mutta samana päivänä olisi tapahtunut muutama muukin bussikolari jossa kuoli 25 tai 30 ihmistä?

Ihan tarpeeksi traumaattinen kokemus se Phuket olisi mulle ainakin ollut, vaikka jossain Acehissa kuolikin monin verroin enemmän porukkaa.

Esimerkiksi minun ja mieheni avioliitto ja sitä kautta lapsemme, ja ystäviemme kihlaus. Me tosin olimme olleet Thaimaassa jo 12 päivää ennen tsunamia, ja lähentyneet huomattavasti, eli voisimme olla naimisissa ilman tsunamiakin.

Kammottava kokemus se oli, edelleen näyt tulevat uniin, ja se huuto, kiljuminen, veden kohina on jotain mitä en tule ikinä unohtamaan. Ja ihmisten tuska, fyysinen ja henkinen. Likaisia verta vuotavia haavoja, lapsensa kadottaneita vanhempia, kadulla lojuvia ruumiita. Mielelläni olisin jättänyt näkemättä. Enkä todennäköisesti edes muista kaikkein kammottavimpia näkyjä.

Ap

Siellä kuule suurin osa phuketilaisista ei edes huomannut koko tsunamia, heille ei käynyt mitään jne.

Vierailija:

Siellä kuule suurin osa phuketilaisista ei edes huomannut koko tsunamia, heille ei käynyt mitään jne.

mutta en mä siltikään menis sanomaan että ei siellä Nykissä mitään sattunu.

Itse et varmaan kuitenkaan ollut lähelläkään Phuketia tsunamin aikaan? Kotisohvalta käsin on helppo vähätellä.

Vierailija:

Siellä kuule suurin osa phuketilaisista ei edes huomannut koko tsunamia, heille ei käynyt mitään jne.

Mikä määrä kuolleita vaaditaan siihen, että " jotain" tapahtui?

menisit itseesi. Pienempikin onnettomuus riittää järkyttämään, tsunami oli aivan hurja tapahtuma. Vai onko niin, että kun äitisi kuolee, voimme sanoa, ettei juurikaan mitään tapahtunut kun kaikki muut vielä elävät...



T: Eräs Phuketiin -- niin Khao Lak ja Kamala esim. sijaitsevat Phuketissa -- ystäväperheensä menettänyt. Ja toinen ystävä perheineen ei ikinä tule olemaan entisensä... Onneksi emme lähteneet tuolle kimppamatkalle mukaan, vaikka pitkään sitä suunnittelimme. Tiedä missä olisimme nyt.

Mutta ei kai korkeintaan Tallinnan laivalla käynyt aaveemamma sitä voisikaan tietää...

vai tapahtuiko mitään?

Khao Lak, joka ei sijaitse Phuketin saarella mutta ei kovin kaukanakaan siitä, kärsi pahiten, mutta kyllä Phuketissakin koettiin kovia tsunamin aikaan.

Mutta ei kai se joillekin kusipäille riitä... olis varmaan pitänyt kuolla ainaski 2500...

Oikeasti, mikä sinua vaivaa? Koko Thaimaa kärsi, vaikka tsunami ei koko Thaimaan yli pyyhkäissytkään! Löysää hieman pipoasi, jookos, ja lopeta pilkunnussiminen. Pitäisikö tässä oikein eritellä ne rakennukset ja ihmiset nimeltä jotka siellä Phuketissa kärsivät?

Vierailija:

Miksi puhut että Phuket kärsi kun kyse oli hyvin pienestä osasta Phuketia

Sovitaankos, että koko tsunamia ei oikeesti edes tapahtunut, niin sinäkin saat mielenrauhan?

Vierailija:

Oikeasti, mikä sinua vaivaa? Koko Thaimaa kärsi, vaikka tsunami ei koko Thaimaan yli pyyhkäissytkään! Löysää hieman pipoasi, jookos, ja lopeta pilkunnussiminen. Pitäisikö tässä oikein eritellä ne rakennukset ja ihmiset nimeltä jotka siellä Phuketissa kärsivät?

Väännetään nyt oikein rautalangasta, kun et muuten tunnu tajuavan:

Phuket kärsi vaurioita. Ei saaren jokainen nurkka, mutta kärsi siltikin. Myös saaren toisissa osissa asuvat ihmiset kärsivät tsunamissa, ei suoranaisesti mutta välillisesti: heiltä kuoli sukulaisia ja tuttavia, he menettivät ehkä elinkeinonsa (viimeistään silloin kun turistit loppuivat).

Miksi väität jatkuvasti vastaan? Kerro, olitko itse siellä Phuketissa silloin? Minä olin, ja näin millaista jälkeä tsunami sai aikaan. Siksi vituttaa tuollaiset väitteet, missä sanotaan että eihän Phuketissa mitään tapahtunut. Siellä tuhoutui rakennuksia, ja siellä kuoli todistetusti ainakin KAKSISATAAVIISIKYMMENTÄ ihmistä. Se on monta kertaa suurempi määrä kuin esim. jossain Konginkankaan bussiturmassa, mikä oli suuronnettomuus ja mitä paruttiin melkein jokaisessa suomalaisessa kodissa.

Mutta kun täällä puhutaan aina siihen tyyliin että jos olit Phuketissa tsunamin aikaan olit hengenvaarassa mikä ei pidä lainkaan paikkaansa. Kaikki phuketilaiset eivät menettäneet sukulaisiaan tai ystäviään.

Näillä Phuketin tuhon rannoillakin uitiin jo parin päivän kuluttua ja jatkettiin elämää ihan normaalisti, tsunami ei todellakaan ollut mikään katastrofi Phuketille.

Phuketissa elämä jatkui suunnilleen normaalisti tsunamin jälkeenkin, mutta tuhoutuneilla rannoilla paskan ja rojun seassa ei kyllä ihan heti uitu.

Ja ei tsunami mitään positiivista ainakaan Phuketiin tuonut. Turistimäärät laski ja tuhojen korjaukseen meni paljon rahaa.

Vierailija:

Näillä Phuketin tuhon rannoillakin uitiin jo parin päivän kuluttua ja jatkettiin elämää ihan normaalisti, tsunami ei todellakaan ollut mikään katastrofi Phuketille.