Miksi on niin vaikea löytää kivoja ja reiluja naiskavereita?
Tutustuminen tyssää monesti heti alkuunsa, kun toinen ei ole lainkaan kiinnostunut minusta, eikä kysele mitään. Tuntuu kuin olisi joku toimittaja juttukeikalla. Olen siis itse 40-vuotias nainen, ja suunnilleen saman ikäisistä yrittänyt löytää kavereita.
Lisäksi pidemmät kaveruudet muuttuvat monesti myrkyllisiksi (ehkä olivat alkujaankin jo sitä).
Kommentit (38)
Muutu itse mukavammaksi, niin huomaat, kuinka kivoja ihmisiä maailma on täynnä.
Täysin varma tieto.
Vierailija kirjoitti:
Muutu itse mukavammaksi, niin huomaat, kuinka kivoja ihmisiä maailma on täynnä.
Täysin varma tieto.
Yksin kotonako olen mukava? Kirjoitin, että olen yrittänyt löytää uusia kavereita, mutta he eivät ole olleet mukavia.
Ap
En ole aikuisiällä onnistunut saamaan tyttökavereita enää kuin työpaikalta. Kaikilla on jo ne omat kaverit ja omat kuviot, ei niihin enää muita mahdu.
Toki mussa on joku vika. Olen omasta mielestäni kiva ihminen mutta monien muiden mielestä selvästikään en. Huomaan että sellaiset puolitutut esim. harrastuksista suorastaan karttavat mua. Kääntävät vaan pään pois jos yritän moikata, siellä harrastuksessa.
Pitäisi olla joku "kaveri-tinder". Voisi löytää samanhenkistä seuraa, vaikuttaa et maailma on yksinäisiä ihmisiä täynnä. Tai sit se toimisi yhtä hyvin kuin Tinder.
Vierailija kirjoitti:
En ole aikuisiällä onnistunut saamaan tyttökavereita enää kuin työpaikalta. Kaikilla on jo ne omat kaverit ja omat kuviot, ei niihin enää muita mahdu.
Toki mussa on joku vika. Olen omasta mielestäni kiva ihminen mutta monien muiden mielestä selvästikään en. Huomaan että sellaiset puolitutut esim. harrastuksista suorastaan karttavat mua. Kääntävät vaan pään pois jos yritän moikata, siellä harrastuksessa.
Enpä usko että vika on sinussa, tai sitten herätät joissain kateutta. Suomalaiset vaan osaa olla ihan uskomattoman möllejä.
Täältä! Pirkanmaalla asun, olen reilu, mukava ja noh, välillä omaa rauhaakin kaipaava. Tykkään sosiaalisesta elämästä, mutta myös sienestämisestä ja kalastamisesta keskellä korpea. En jaksa hirveästi miettiä muiden mielipiteitä, vaan teen kuten itsestä hyvältä tuntuu.
Monesti fiksuimmat ja mukavimmat naiset ovat sellaisia, jotka ovat jääneet tai jättäytyneet tiiviiden porukoiden ulkopuolelle ja ovat muutenkin oman tiensä kulkijoita. Enkä nyt tarkoita mitään rääväsuisia hyvä jätkä -tyyppejä, jotka usein ovat omahyväisiä, naisvihamielisiä ja ironisesti sieltä herkkänahkaisimmasta päästä. Esimerkiksi luovat, pohdiskelevat ja luonnossa viihtyvät naiset ovat yleensä sellaisia, että arvostavat aitoa ystävyyttä ja osaavat antaa ystävälle myös tilaa olla oma itsensä. Miinuspuoli on se, että tällaiset naiset eivät aina joko aktiivisesti etsi kavereita tai ovat ikävien kokemusten takia tulleet sen verran varovaisiksi, etteivät välttämättä päästä muita kovin lähelle. Kovin suorituskeskeisillä naisilla, joilla on tiukat käsitykset siitä, millaista naisen elämän pitää olla, voi taas olla ikävän kilpailuhenkinen asenne ystäviään kohtaan, vaikka toisaalta ystäväksi kelpuutetaan vain prikulleen itsensä kaltainen nainen. Osa tällaisista naisista on todennäköisesti lopen uupunut kulissien ylläpitämiseen ja elämän suorittamiseen, ja purkavat pahaa oloaan ystäviinsä joko tarkoituksella tai tiedostamattaan.
Täysin sama kokemus
Vähän aikaa sitten kävin kaveritreffeillä ja nämä naiset olivat aika kamalia.
Missä päin ap on? Minäkin 40v ja pääkaupunkiseudulla.
Mihin sun aikaisemmat kaverit on kadonneet? Ystävyyssuhteet luodaan jo nuorena
Sitä minäkin olen ihmetellyt ja toivonut , että joskus löytyisi edes naiskaveri , kun miehiä en enää edes yritä toivoa saavani.
Maailma on täynnä mukavia ja reiluja ihmisiä.
Elämä olisi ikävää, jos ystävinä ei olisi hyviä ja luotettavia naisia. :)
Mä olen löytänyt useita kivoja kavereita ja ystäviä viime vuosina. Esim someryhmistä. Joidenkin lasten kavereiden vanhempien kanssa löytynyt syvä ystävyys.
Kyllä suurin osa ihmisistä on kivoja ja tutustuminen on aika lailla itsestä kiinni. Olethan itse muille kiva?
Vierailija kirjoitti:
Nainen on naiselle susi.
Ja sieltähän se perinteinen naisvihaviesti tulla tupsahti nopeasti!
Minulla on ollut hyviä, luotettavia ja reiluja naispuolisia kavereita aina. Miehet sen sijaan kieroilevat, pettävät eikä niihin voi luottaa yhtään. Tai no, kyllä tossa nyt on muutama mukava miespuolinenkin kaveri, mutta jos apua johonkin tarvitsee niin niille on turha soitella. Naiset ovat aina niitä, jotka auttavat ja huolehtivat.
Jos itse tapaatte vain k.sipäisiä naisia niin vika löytyy peilistä.
Kyllä mä olen saanut aikuisella iällä monta kaveria ja pari hyvää ystävää.
Sensijaan joitakin lapsuudesta tuntemiani olen pudottanut pois, kun ovat niin ilkeitä luonteeltaan.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen löytänyt useita kivoja kavereita ja ystäviä viime vuosina. Esim someryhmistä. Joidenkin lasten kavereiden vanhempien kanssa löytynyt syvä ystävyys.
Kyllä suurin osa ihmisistä on kivoja ja tutustuminen on aika lailla itsestä kiinni. Olethan itse muille kiva?
Olen eri, mutta olen kyllä aina mukava muille.
Kokemukseni mukaan monilla naisilla on eräänlainen nokittelu menossa.
Monesti on jäänyt tunne että olinkin liian kiltti, liian nätti, liian iloinen, liian tyytyväinen elämääni. Todella surullista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen on naiselle susi.
Ja sieltähän se perinteinen naisvihaviesti tulla tupsahti nopeasti!
Minulla on ollut hyviä, luotettavia ja reiluja naispuolisia kavereita aina. Miehet sen sijaan kieroilevat, pettävät eikä niihin voi luottaa yhtään. Tai no, kyllä tossa nyt on muutama mukava miespuolinenkin kaveri, mutta jos apua johonkin tarvitsee niin niille on turha soitella. Naiset ovat aina niitä, jotka auttavat ja huolehtivat.
Jos itse tapaatte vain k.sipäisiä naisia niin vika löytyy peilistä.
Olipa ilkeästi sanottu, huomasitko edes?
Minulle ei enää puhuta kahvihuoneessa kun en halua juoruilla tai puhua muista pahaa. Onko tässäkin vika minussa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen löytänyt useita kivoja kavereita ja ystäviä viime vuosina. Esim someryhmistä. Joidenkin lasten kavereiden vanhempien kanssa löytynyt syvä ystävyys.
Kyllä suurin osa ihmisistä on kivoja ja tutustuminen on aika lailla itsestä kiinni. Olethan itse muille kiva?
Olen eri, mutta olen kyllä aina mukava muille.
Kokemukseni mukaan monilla naisilla on eräänlainen nokittelu menossa.
Monesti on jäänyt tunne että olinkin liian kiltti, liian nätti, liian iloinen, liian tyytyväinen elämääni. Todella surullista.
Minulla on sama ongelma, olen aina kaunein, älykkäin, viehättävin, hoikin ja vaatimattomin, siksi kurjat ilkiöt ovat kamalia. NIH!
Pakko lisätä palstasuosikkini: nönnönnöö.
Pikku vinkki, lukekaa omahyväiset tekstinne ennen julkaisemista.
PS Minulla on ihanimmat hiukset ja upeimmat vaatteet!
Vierailija kirjoitti:
Täysin sama kokemus
Vähän aikaa sitten kävin kaveritreffeillä ja nämä naiset olivat aika kamalia.Missä päin ap on? Minäkin 40v ja pääkaupunkiseudulla.
Voi harmi kun oot niin kaukana. Itse oon Pohjanmaalta. 🙂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen löytänyt useita kivoja kavereita ja ystäviä viime vuosina. Esim someryhmistä. Joidenkin lasten kavereiden vanhempien kanssa löytynyt syvä ystävyys.
Kyllä suurin osa ihmisistä on kivoja ja tutustuminen on aika lailla itsestä kiinni. Olethan itse muille kiva?
Olen eri, mutta olen kyllä aina mukava muille.
Kokemukseni mukaan monilla naisilla on eräänlainen nokittelu menossa.
Monesti on jäänyt tunne että olinkin liian kiltti, liian nätti, liian iloinen, liian tyytyväinen elämääni. Todella surullista.Minulla on sama ongelma, olen aina kaunein, älykkäin, viehättävin, hoikin ja vaatimattomin, siksi kurjat ilkiöt ovat kamalia. NIH!
Pakko lisätä palstasuosikkini: nönnönnöö.
Pikku vinkki, lukekaa omahyväiset tekstinne ennen julkaisemista.
PS Minulla on ihanimmat hiukset ja upeimmat vaatteet!
Niin tuo juuri on tyypillistä käytöstä. Ymmärretään tahallaan väärin, jotta voidaan lytätä muita. Täytyy aina varoa sanoja tai äänenpainoja.
Hyvä kun annoit esimerkin, tuo ei ole hyvän ystävän käytöstä.
Nii-i, harvassa ne aidot syvät ystävyydet on.