Miltä tuntuu olla rakastunut?
Olen naimisissa, mutta en ole tuntenut koskaan mitään huumaavia tms. tunteita miestäni kohtaan. Minulle on riittänyt pelkästään se, että tulemme toimeen. Jäänkö jostain paitsi?
Kommentit (13)
Ensirakastumista nuoruusiässä ei voita mitään!
Minä puolestani rakastan tuota omaa miestäni ihan mielettömästi, vaikka kauan jo oltu ja just saatiin eka lapsenlapsikin. Ja yhä on sitä värisevää intohimoakin.
Kokeilkaa pientä flirttailua, eli kauniita sanoja.
Vaikka ei tuntuis miltään, niin kauniita tunne-
peräisiä sanoja ja tekoja . Nuo ainakin ovat
minun kohdalla toimineet, kun olen kiintymystä
alkanut kehittää.
Tuttua AP. Ois kiva tietää millasta olla rakastunut. Taitaa jäädä mun osalta tuokin ihme kokematta hautaan saakka.
Minäkään en ole koskaan kokenut sitä, mutta vakaudesta pitävänä ihmisenä en varsinaisesti kaipaakaan. Ihan hyvin on elämä mennyt näinkin, yli 20 vuotta yhdessä.
Minusta tuntuu siltä, että rakastuminen on
myös hormonitasosta kiinni . Jos ei ole mitään
hormonien aiheuttamaa rakastumista, niin
seesteistä on. Siis seksuaalinen halukkuus ja
rakastuminen jotenkin linkityy toisiinsa,vaikka
ei ne ole välttämättä toisistaan kiinni: sekstailla
voi vaikka ei olis rakastunut ja voi olla rakas-
tunut vaikka ei villä olis seksiä. Mutta tuskaa
on, jos on rakastunut ja tietää, ettei seksiä voi
olla eikä muutakaan onnellista suhdetta.
Mielestäni vanhat tangomusikin sanoittajat ja
säveltäjät onnistuivat kuvaamaan parhaiten
miesten rakkauden tunnetta naiseen ja sitä
kaipausta naiseen Rock musiikissa sitä ei ole
No rakastuneena sitä leijuu pilvilinnoissa se on kuin huumetta. Rakastaminen on sitten täysin eri asia.
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuntuu siltä, että rakastuminen on
myös hormonitasosta kiinni . Jos ei ole mitään
hormonien aiheuttamaa rakastumista, niin
seesteistä on. Siis seksuaalinen halukkuus ja
rakastuminen jotenkin linkityy toisiinsa,vaikka
ei ne ole välttämättä toisistaan kiinni: sekstailla
voi vaikka ei olis rakastunut ja voi olla rakas-
tunut vaikka ei villä olis seksiä. Mutta tuskaa
on, jos on rakastunut ja tietää, ettei seksiä voi
olla eikä muutakaan onnellista suhdetta.
Näin minäkin ajattelen. Kun jälkikäteen mietin aikoja, jolloin olen ollut rakastunut, on kysymys ollut ennen kaikkea juuri voimakkaasta seksuaalisesta halusta. Hormoonit ovat hyrisseet.
Tuossa rakastuneessa mielentilassa toinen tuntuu tietysti paitsi seksuaalisesti puoleensa vetävältä, myös äärimmäisen mielenkiintoiselta ja kaiken puolin kiehtovalta ihmiseltä.
Nuorempana rakastuminen oli ihanaa, nyt keski-ikäisenä en oikeastaan osaa kaivata sitä enää. Hormoonimyrsky kun pistää ainakin itselläni niin mielen kuin kropankin sekaisin. Ajatukset ovat jatkuvasti rakastumisen kohteessa, seksi mielessä kaiken aikaa ja keskittyminen muihin asioihin vaikeaa, ruokahalu on hukassa ja unikin jää lyhyeksi. Tasainen avioelämä sopii paljon paremmin tässä iässä. :D
N49
Itse pariuduin jo alle 20v vanhana ensimmäisen tyttöystävän kanssa. Ekat 10v meni sumussa ja kuvittelin jo, etten ollut kokenut todellista rakkautta. Sitten katselin vaimoani 3 lapsen syntymän jälkeen ja havahduin kuinka kaunis hän oli. Siitä sitten aloin kelaamaan vuosia taakse päin ja käsitin, että olin elänyt sumussa ja vuosisadan rakkaustarinaa kaikki vuodet. Siitä eteenpäin ymmärsin, että minulla oli käynyt tuuri ja rakkaus oli edelleen syvää ja syventynyt vain vuosien vieriessä. Nyt ollaan jo eläkkeellä ja yhä vain on maailman turvallisin ja rauhallisin paikka vaimon kyljellä nukkkumaan mennessä. Tuntuu, että sielu lepää, verenpaine ja pulssi laskee ja valtaa syvä rauha ja kiintymys. Kun laitan käden hänen pillunsa päälle ja silittelen, tuntuu aina, että palaan nuoruuteen, jossa makasimme hänen sängyllään tuntikausia vierekkäin musiikkia kuunnellen. Aikakone, eikä mikään ole vieläkään muuttunut. Vaimokin on samaa mieltä.
Joten, jospa ap on vain rakkaudesta sokea ja kulkee yhä sumussa.
Ei siinä ole eroa oli nuoruusikäinen tai hieman varttuneempi.
Pitkän toimimattoman liiton päälle kun kohtasin uuden kumppanin sain kokea miltä tuntuu olla haluttu!
Ikävä kyllä se ei kantanut ja menettäminen oli yhtä raskasta kuin nuorenpana.
Seuraava suhde ei sitten alussakaan ollut edelliseen verrattavaa ilotulitusta kun vastaavat jutut oli aika vasta koettu.
> Ensirakastumista nuoruusiässä ei voita mitään!
Seksiin liittyen, silloin kun on rakastunut, sitä haluaa antaa toiselle sellaista nautintoa minkä antamisesta ei ole aikaisemmin välittänyt. Itse kun rakastuin ihan kunnolla, huomaisn, että rakastankin ihan hulluna nuolla häntä hitaasti, keskittyneesti, pitkään ja hellästi aina orgasmiin asti. Aikaisemmin en ole juuri ikinä halunnut nuolla pillua; ja en ikinä ollut nuollut kenellekään orgasmia. Nuoleminen oli tuntunut jotenkin liian intiimiltä.
Erosin juuri neljännesvuosisataisesta liitosta. Ehkä seurustelun alkuaikoina saattoi jotain huumaa olla, mutta loppujen lopuksi jatko oli käytännönsanelemaa. Nyt tarve loppui ja loppui liitto. Haddaywaykin lauloi What is love ja jatkoi ohmettelyään