Av-lääkärit ja sydänvaivaiset, kysymys

1,5 v sitten koko ikäni jatkunut ajoittainen sydämen muljahtelu voimistui ja ei ottanut loppuakseen, tähän liittyi myös kipua ja puristuksen ja paineen tunnetta. EKG:n katsottuaan lääkäri totesi ne hyvälaatuisiksi lisälyönneiksi. Ymmärrän psyyken vaikutuksen tähän asiaan ja arvelin itsekin stressiperäiseksi.
Tämän jälkeen muljahtelua oli erityisesti kevyessäkin rasituksessa ja joskus tuntui ettei uloshengitys tahtonut onnistua kunnolla. Lohdutin itseäni kuitenkin sillä että se on todennäköisesti jonkinlainen paniikki tai ahdistus. Tämä kuitenkin vähensi liikunnan harrastamistani.
Tänä kesänä stressi uuvutti minut ja lopetin työt. Tämän jälkeen minulla on ollut rintakipua, erityisesti aamuisin, siksi oletan sen olevan lihasjumi. Kipu lievenee päivän mittaan. Ennen minulla oli täydellinen verenpaine, puolen vuoden aikana se on hieman kohonnut. Muljuminen on jäänyt taakse mutta erään hiljattaisen musertavan tapahtuman jälkeen olen tuntenut sydämeni lyönnit 247 voimakkaana ja pulssi on 80-90 välillä päivittäin sormella kokeillessa. Tämä on johtanut nopeasti kierteeseen jossa takominen itsessään vaikuttaa aiheuttavan jonkinlaista paniikkia ja minun on mahdotonta rentoutua. Palleahengitys rauhoittaa hetkeksi henkisesti, mutta pulssi ei vaan laske. Ymmärrän tämän henkisen puolen vaikutuksen hermostooni siten, että hetkellisesti tämä takominen unohtuu tietoisuudestani jos keskityn johonkin intensiivisesti. Koska julkiselle puolelle on hyvin vaikea päästä tutkittavaksi, joudun harkitsemaan tarkkaan yksityiselle menoa ja sitä, minkälaista tutkimusta oikeastaan kannattaisi pyytää, jotta en päädy tilanteeseen missä hysterisoin ja ramppaan lääkärissä hankkien itselleni velat joista en selviydy. Olen hoikka, olen lopettanut tupakoinnin ja juon kahvia kaksi kuppia aamulla. Keuhkoputkentulehdusten vuoksi minulla on ollut paljon kroonista yskää useamman vuoden, mutta sitä ei ole ollut tupakoinnin lopetettuani. Onko tämä vain ahdistusta vai onko sydämessäni vikaa?