Ei ollut ihme että sairastuin masennukseen

Mies oli pitkiä päiviä töissä. Tuli myöhään illalla. Itse olin vastuussa kaikesta kotiin ja lapsiin liittyvistä asioista yksin. Talon rakennus samaan aikaan johon meni kaikki vapaa aika vk lopuista iltoihin. Kävin samaa aikaan myös koko päivä töissä. Lapset oli alle kouluikäisiä. Olisi pitänyt kuunnella paremmin itseäni tai kuuntelinkin mutta kukaan ei kuunnellut minua. Olin myös kaikkien likakaivo johon kaadettiin ikävät asiat riidoista lähtien. En ole katkera. Harmittaa vaan että oma elämäni meni näin. Olen käynyt todella pohjalla ja sieltä noussut tähän. Töihin en vain enää pysty,joten olen monen mielestä luuseri.