En vain jaksa sitä että meidän perheellä ongelmat vain jatkuu ja tulee lisää

No kai sinä nyt osaat erottaa, johtuuko ongelma omasta toiminnasta tai sen puutteesta, vai sattumasta? Jos et todellakaan osaa, niin aika iso todennäköisyys on sille, että ongelma on oma vikasi.

Onko ne ns. oikeita ongelmia vai onko teillä vaan liian raskas elämänvaihe, jolloin kaikki asiat näkee masentuneiden lasien läpi?

Onko sairastuminen ja siitä johtuvat taloudelliset ongelmat oma vika. AV:n mukaan varmaan on. Taloudelliset ongelmat johtaa niin moneen muuhun ongelmaan.

Ap

Ja sukulaisellako ei ole ikinä mitään ongelmia. Eiköhän jokaisella ole omat ongelmansa kaikki ei niistä vain kokoajan valita.

Vierailija kirjoitti:

Ja sukulaisellako ei ole ikinä mitään ongelmia. Eiköhän jokaisella ole omat ongelmansa kaikki ei niistä vain kokoajan valita.

Suurimmalla osalla ihmisistä ei ole isoja ongelmia.

Se, että on töissä jonkin verran stressiä tai lapset on hankalia tai jotan kränää suvun kanssa ei ole iso ongelma. Niitä on kaikilla.

Se että sairastuu niin pahasti että siitä tulee taloudellisia vaikeuksia on iso ongelma. Tätä ei satu kaikille. Isot ongelmat yleensä näkyy ulkopuolisille ihan huutelemattakin.

APn sukulaisilla on luultavasti noita pieniä ongelmia, jos niitäkään.

Vierailija kirjoitti:

Ja sukulaisellako ei ole ikinä mitään ongelmia. Eiköhän jokaisella ole omat ongelmansa kaikki ei niistä vain kokoajan valita.

En ole kenellekään valittanut ongemistamme. Tänne laitoin anonyymisti. Mutta pitihän se arvata että lynkataan. Suomessa potkitaan maassa makaavaa ja nauretaan vielä päälle. Ei mitään empatiaa. En viitsi tarkemmin kertoa täällä

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja sukulaisellako ei ole ikinä mitään ongelmia. Eiköhän jokaisella ole omat ongelmansa kaikki ei niistä vain kokoajan valita.

Suurimmalla osalla ihmisistä ei ole isoja ongelmia.

Se, että on töissä jonkin verran stressiä tai lapset on hankalia tai jotan kränää suvun kanssa ei ole iso ongelma. Niitä on kaikilla.

Se että sairastuu niin pahasti että siitä tulee taloudellisia vaikeuksia on iso ongelma. Tätä ei satu kaikille. Isot ongelmat yleensä näkyy ulkopuolisille ihan huutelemattakin.

APn sukulaisilla on luultavasti noita pieniä ongelmia, jos niitäkään.

Tämä!!! Kiitos tästä!!!

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja sukulaisellako ei ole ikinä mitään ongelmia. Eiköhän jokaisella ole omat ongelmansa kaikki ei niistä vain kokoajan valita.

Suurimmalla osalla ihmisistä ei ole isoja ongelmia.

Se, että on töissä jonkin verran stressiä tai lapset on hankalia tai jotan kränää suvun kanssa ei ole iso ongelma. Niitä on kaikilla.

Se että sairastuu niin pahasti että siitä tulee taloudellisia vaikeuksia on iso ongelma. Tätä ei satu kaikille. Isot ongelmat yleensä näkyy ulkopuolisille ihan huutelemattakin.

APn sukulaisilla on luultavasti noita pieniä ongelmia, jos niitäkään.

Tämä oli jotenkin ikävä lukea, koska haluan kuitenkin elää siinä luulossa, että suurimmalla osalla ihmisistä on yhtä ongelmaista kuin itsellä. Että heidänkin elämä on pelkoa, köyhyyttä, murhia, rikollisuutta, kodittomuutta, mielenterveysongelmia, autismia jne. Aina tuntuu pahalle kun sanon eläneeni ihan ok elämän ja sitten joku sossu tai lääkäri sanoo, että elämäni on hirveä. Minun ok hyvä, elämä on hirveä. Miten kivaa teillä muilla oikein on?

Vierailija kirjoitti:

No kai sinä nyt osaat erottaa, johtuuko ongelma omasta toiminnasta tai sen puutteesta, vai sattumasta? Jos et todellakaan osaa, niin aika iso todennäköisyys on sille, että ongelma on oma vikasi.

Tälleen anonyymisti huutelijan pitäisi vähän paremmin tietää asioista. Jollain voi todella katketa kamelin selkä traagisen seurauksin tuollaisesta syyllistämisestä. Jos muutenkin vielä ongelmat kasaantuneet. Kukaan ei varmaan hakemalla hae itselleen ongelmia.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja sukulaisellako ei ole ikinä mitään ongelmia. Eiköhän jokaisella ole omat ongelmansa kaikki ei niistä vain kokoajan valita.

Suurimmalla osalla ihmisistä ei ole isoja ongelmia.

Se, että on töissä jonkin verran stressiä tai lapset on hankalia tai jotan kränää suvun kanssa ei ole iso ongelma. Niitä on kaikilla.

Se että sairastuu niin pahasti että siitä tulee taloudellisia vaikeuksia on iso ongelma. Tätä ei satu kaikille. Isot ongelmat yleensä näkyy ulkopuolisille ihan huutelemattakin.

APn sukulaisilla on luultavasti noita pieniä ongelmia, jos niitäkään.

Tämä oli jotenkin ikävä lukea, koska haluan kuitenkin elää siinä luulossa, että suurimmalla osalla ihmisistä on yhtä ongelmaista kuin itsellä. Että heidänkin elämä on pelkoa, köyhyyttä, murhia, rikollisuutta, kodittomuutta, mielenterveysongelmia, autismia jne. Aina tuntuu pahalle kun sanon eläneeni ihan ok elämän ja sitten joku sossu tai lääkäri sanoo, että elämäni on hirveä. Minun ok hyvä, elämä on hirveä. Miten kivaa teillä muilla oikein on?

Sorry ap että tungin tähän ketjuun ohi tällä kommentilla.

Onko pakko vertailla? No kuuntele: multa kuoli lapsi ja nyt olen liikuntakyvytön. Joutunut perumaan kaiken. Olen silti ihminen, joka iloitsee pienestäkin ja etsin kaikkea mikä rohkaisee. 

Hanakala juttu, koska kateus välittyy aina kateuden kohteelle jotenkin ja välit saattavat mennä. Sitten ei ole niitä lähisukulaisiakaan hädän hetkellä.

Talousongelmat ja sairastuminen ovat rankkoja asioita, kaikki energia tarvittaisiin niistä selviämiseen. Kadehtiminen on siinä ylimääräinen riesa, mutta ehkä kuitenkin kaukaisempaa perua kuin nyt.

Mun mielestä suurimmalla osalla ihmisistä on ihan kamalia elementtejä elämässä ja hyvin harva jos kukaan elää oikeasti onnellisen ja helpon elämän ilman suuria vaikeuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja sukulaisellako ei ole ikinä mitään ongelmia. Eiköhän jokaisella ole omat ongelmansa kaikki ei niistä vain kokoajan valita.

Suurimmalla osalla ihmisistä ei ole isoja ongelmia.

Se, että on töissä jonkin verran stressiä tai lapset on hankalia tai jotan kränää suvun kanssa ei ole iso ongelma. Niitä on kaikilla.

Se että sairastuu niin pahasti että siitä tulee taloudellisia vaikeuksia on iso ongelma. Tätä ei satu kaikille. Isot ongelmat yleensä näkyy ulkopuolisille ihan huutelemattakin.

APn sukulaisilla on luultavasti noita pieniä ongelmia, jos niitäkään.

Totta, mutta minusta on outoa kytkeä lähisukulaisen tilanne omaan tilanteeseen niin kuin se olisi yksi onnettomuuden aihe lisää. 

Kateus valitettavasti toimii niin, että toisen onni (vaikka vain oletettukin) on itseltä pois. Sitten olisi parempi olo, jos lähisukulainen sairastuisi ja joutuisi ongelmiin ilmeisesti. "Hei, ongelmani on, että lähisukulaisellani menee hyvin." Oudolta kuulostaa. 

Vierailija kirjoitti:

Hanakala juttu, koska kateus välittyy aina kateuden kohteelle jotenkin ja välit saattavat mennä. Sitten ei ole niitä lähisukulaisiakaan hädän hetkellä.

Talousongelmat ja sairastuminen ovat rankkoja asioita, kaikki energia tarvittaisiin niistä selviämiseen. Kadehtiminen on siinä ylimääräinen riesa, mutta ehkä kuitenkin kaukaisempaa perua kuin nyt.

Nuorempana sitä oli toiveikas että olisi itselläkin mahdollisuus. Nyt sitä huomannut ettei koskaan ollutkaan mahdollisuutta ja nyt enää varsinkaan. Toivon menetys sattuu.

Ap

Sympatiat sinne! Mä todellakin ymmärräm mitä se on kun ernäisten seurausten kautta talous menee kuralle. Se on valtava stressi ja mietin aina nykyään niitä ihmisiä, jotka ei selviä taloushuolistaan. Niitä on varmasti paljon.

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä suurimmalla osalla ihmisistä on ihan kamalia elementtejä elämässä ja hyvin harva jos kukaan elää oikeasti onnellisen ja helpon elämän ilman suuria vaikeuksia.

Ohiksena, kateellinen suurentelee omia ongelmiaan ja hakee niillä huomiota. Hän näkee itsensä aina suurempana kärsijänä kuin kukaan muu ja epäoikeudenmukaisesti kohdeltuna. Sillä on taatusti yhteyttä hänen ongelmiinsa, että takana on kateutta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja sukulaisellako ei ole ikinä mitään ongelmia. Eiköhän jokaisella ole omat ongelmansa kaikki ei niistä vain kokoajan valita.

Suurimmalla osalla ihmisistä ei ole isoja ongelmia.

Se, että on töissä jonkin verran stressiä tai lapset on hankalia tai jotan kränää suvun kanssa ei ole iso ongelma. Niitä on kaikilla.

Se että sairastuu niin pahasti että siitä tulee taloudellisia vaikeuksia on iso ongelma. Tätä ei satu kaikille. Isot ongelmat yleensä näkyy ulkopuolisille ihan huutelemattakin.

APn sukulaisilla on luultavasti noita pieniä ongelmia, jos niitäkään.

Totta, mutta minusta on outoa kytkeä lähisukulaisen tilanne omaan tilanteeseen niin kuin se olisi yksi onnettomuuden aihe lisää. 

Kateus valitettavasti toimii niin, että toisen onni (vaikka vain oletettukin) on itseltä pois. Sitten olisi parempi olo, jos lähisukulainen sairastuisi ja joutuisi ongelmiin ilmeisesti. "Hei, ongelmani on, että lähisukulaisellani menee hyvin." Oudolta kuulostaa. 

Tuo on jalomielisesti ajateltu, mutta odotapas vaan jos joskus sattuu omalle kohdalle! Semmoisia me ihmiset ollaan, jos oma tilanne tuntuu täysin toivottomalta niin ei siinä osaa muiden onnesta iloita.

Ongelmat on siunaus. Itse olen niiden takia saanut mielenkiintoisen elämän. Ja se, että niistä aina jotenkin selviää, vaikka ne kestäisivät vuosia tai vuosikymmeniä.

Harvoja asioita tosiaan ymmärtää, ennenkuin kopsahtaa omaan nilkkaan.. Sitä saa ihan uudenlaisia näkymiä elämään ja voi huimata itsessäänkin katkeruuden ja kateuden nostavan päätä. Se on hyvin inhimillistä. Voimia ap! Saatteko apua ja tukea mistään?