Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Teinin käytös
18.08.2023 |
Teinityttöni käytös minua kohtaan on mennyt tosi ikäväksi. Äyskii, tiuskii, pyörittelee silmiään, ei kerro asioistaan mitään ja tuntuu että on sulkenut minut elämästään pois. On useamman kerran huutanut, että olen huonoin äiti ikinä. Kaiken muun vielä kestän ja tiedän että kuuluu ikään, mutta tuo huonoksi äidiksi nimittely menee todella ihon alle. Olen ollu hänelle sata kertaa parempi äiti kuin oma äitini on minulle koskaan ollut ja silti en olisi hänelle tuollaista koskaan kehdannut sanoa. Tuntuu että yritän parhaani ja sekä tyttären että oman äidin puolelta tulee pelkkää kuraa niskaan. Pitääkö minun kasvattaa paksumpi nahka vai missä menee raja? Miten suhtautuisitte tuollaiseen kommenttiin? Ja ei, en väitä olevani täydellinen vaan ruuhkavuosia elävä väsynyt keski-ikäinen jolla alkaa olla takki tyhjä.
Kommentit (22)
Yritä ajatella niin, että tyttö varmaan luottaa sinuun ja sinun rakkauteesi, kun uskaltaa noin sanoa. Toki voit silti yrittää jutella (tai vaikka lähettää tytölle viestin) siitä, että huonoksi äidiksi sanominen tuntuu sinusta pahalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku päivä älä tee ruokaa ( jos asutte kahdestaan) hae ittelles mäkkäristä ruokaa, syö sohvalla ja sano et tee ittelles mitä haluat, kerta olen huono äiti, niin sit olen. Ja naurat päälle.
Vierailija kirjoitti:
Joku päivä älä tee ruokaa ( jos asutte kahdestaan) hae ittelles mäkkäristä ruokaa, syö sohvalla ja sano et tee ittelles mitä haluat, kerta olen huono äiti, niin sit olen. Ja naurat päälle.
Hyvä idea. Mietin jos vähennän palvelutason minimiin ja keskityn enemmän omiin asioihini. Menen ystävien kanssa ulos ja annan hänen olla omissa oloissaan. Ehkä arvoni hänen silmissään nousee. Tai sitten ei.
Minulla itsellä on kaksi teinityttöä ja olen huomannut että äitinä saan sen pahimman kuran niskaani. Se äidistä irtautuminen ottaa selvästi kovimmalle. Älä ota tyttäresi sanoja henkilökohtaisesti, muutenkin toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Pahin vaihe tasaantui ainakin meillä parissa vuodessa. Välillä se taas nousee esiin, mutta sitten taas tyyntyy. Kun vaan jaksat kestää niin sinut palkitaan kyllä. Suhde muuttuu kyllä taas läheisemmäksi kun ei vaan polta siltoja.
Vierailija kirjoitti:
No niin, sulla on talossa teini. Tämän parempaa "diagnoosia" ei tarvitakaan. Teinin, tytön, tavoite on irrottautua kotoa ja varsinkin äidistä. Ole ylpeä kun uskaltaa sanoa noin. Voi silti vetää rajaa miten ne sanotaan, eli suoranaisia solvauksia ja rumaa nimittelyä ei tarvitse sietää. Vaihe menee kyllä ohi. Ole aikuinen ja suhtaudu aikuisen tavalla mahdollisimman rauhallisesti. Ja keskustele kun sen hetki on.
Kuten sanottu, tiedän että kuuluu ikään. Osaa tuolla kommentilla mennä täysin ihon alle. Olen
antanut hänelle kaikkeni ja meillä on aiemmin ollut hyvät välit. Ei ole enää. Monilla ystävilläni saman ikäisiä tyttöjä eikä näin dramaattista muutosta ole tapahtunut. Olen mielestäni rento äiti ja yrittänyt olla ymmärtäväinen enkä rajoittaa turhaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teini on herkässä iässä ja ylilyöntejä tulee. Huonoa käytöstä ei tarvitse sietää, eikä haukkumista painaa villasella, "koska teini-ikä". Jos teini loukkaa tahallaan, se pitää tehdä aikuisen näkyväksi mainitsemalla asiasta.
Ja kyllä, teini-ikäisen vanhemman kannattaa kasvattaa paksumpi nahka, eikä päästää teinin tunnekuormaa oman ihon alle omia kipukohtia syövyttämään. Teinin tunnetiloihin ja väittelyyn ei tarvitse eikä kannata lähteä mukaan. Myötätuntoakin voi sopivassa tilanteessa ilmaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku päivä älä tee ruokaa ( jos asutte kahdestaan) hae ittelles mäkkäristä ruokaa, syö sohvalla ja sano et tee ittelles mitä haluat, kerta olen huono äiti, niin sit olen. Ja naurat päälle.
Hyvä idea. Mietin jos vähennän palvelutason minimiin ja keskityn enemmän omiin asioihini. Menen ystävien kanssa ulos ja annan hänen olla omissa oloissaan. Ehkä arvoni hänen silmissään nousee. Tai sitten ei.
Tätä olisin ainakin toivonut omalta äidiltäni teininä. Hän elää omaa elämäänsä ja antaa minun elää omaani.
ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku päivä älä tee ruokaa ( jos asutte kahdestaan) hae ittelles mäkkäristä ruokaa, syö sohvalla ja sano et tee ittelles mitä haluat, kerta olen huono äiti, niin sit olen. Ja naurat päälle.
Hyvä idea. Mietin jos vähennän palvelutason minimiin ja keskityn enemmän omiin asioihini. Menen ystävien kanssa ulos ja annan hänen olla omissa oloissaan. Ehkä arvoni hänen silmissään nousee. Tai sitten ei.
Tätä olisin ainakin toivonut omalta äidiltäni teininä. Hän elää omaa elämäänsä ja antaa minun elää omaani.
ohis
Kyllä teini tarvitsee vanhempia ja vanhempien asettamia rajoja. Muistan että ne teinit joiden vanhemmat ei asettaneet rajoja oli ihan tuuliajolla vaikka teininä heidän vapauttaan kadehdinkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku päivä älä tee ruokaa ( jos asutte kahdestaan) hae ittelles mäkkäristä ruokaa, syö sohvalla ja sano et tee ittelles mitä haluat, kerta olen huono äiti, niin sit olen. Ja naurat päälle.
Hyvä idea. Mietin jos vähennän palvelutason minimiin ja keskityn enemmän omiin asioihini. Menen ystävien kanssa ulos ja annan hänen olla omissa oloissaan. Ehkä arvoni hänen silmissään nousee. Tai sitten ei.
Tätä olisin ainakin toivonut omalta äidiltäni teininä. Hän elää omaa elämäänsä ja antaa minun elää omaani.
ohis
Kyllä teini tarvitsee vanhempia ja vanhempien asettamia rajoja. Muistan että ne teinit joiden vanhemmat ei asettaneet rajoja oli ihan tuuliajolla vaikka teininä heidän vapauttaan kadehdinkin.
Ymmärrän tietysti kotiintuloajat ja säännöt, mutta en halunnut äitiäni osaksi elämääni. Noudatin kaikkia annettuja sääntöjä ja elin muutenkin moitteettomasti saaden koulusta erinomaisia arvosanoja, mutta sain silti valitusta, kun en halunnut kertoa äidille elämästäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku päivä älä tee ruokaa ( jos asutte kahdestaan) hae ittelles mäkkäristä ruokaa, syö sohvalla ja sano et tee ittelles mitä haluat, kerta olen huono äiti, niin sit olen. Ja naurat päälle.
Hyvä idea. Mietin jos vähennän palvelutason minimiin ja keskityn enemmän omiin asioihini. Menen ystävien kanssa ulos ja annan hänen olla omissa oloissaan. Ehkä arvoni hänen silmissään nousee. Tai sitten ei.
Tätä olisin ainakin toivonut omalta äidiltäni teininä. Hän elää omaa elämäänsä ja antaa minun elää omaani.
ohis
Kyllä teini tarvitsee vanhempia ja vanhempien asettamia rajoja. Muistan että ne teinit joiden vanhemmat ei asettaneet rajoja oli ihan tuuliajolla vaikka teininä heidän vapauttaan kadehdinkin.
Ymmärrän tietysti kotiintuloajat ja säännöt, mutta en halunnut äitiäni osaksi elämääni. Noudatin kaikkia annettuja sääntöjä ja elin muutenkin moitteettomasti saaden koulusta erinomaisia arvosanoja, mutta sain silti valitusta, kun en halunnut kertoa äidille elämästäni.
Ei mulle tarvitse kaikkea kertoa mutta edes jotain. Jätän hänelle yksityisyyttä mitä en ikinä itse teininä saanut. Oma äitini aina ryntäsi huoneeseeni milloin huvittaa ja jos olin jossain leirillä tms aina siivosi huoneeseeni. Eli ts penkoi siivoamisen varjolla kaikki tavarani. Olen tajunnut aikuisena miten törkeää se oli. Toki silloinkin asiasta valitin mutta vastaus oli että pitäisit kaappisi järjestyksessä niin ei tarvitse siivota.
kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No niin, sulla on talossa teini. Tämän parempaa "diagnoosia" ei tarvitakaan. Teinin, tytön, tavoite on irrottautua kotoa ja varsinkin äidistä. Ole ylpeä kun uskaltaa sanoa noin. Voi silti vetää rajaa miten ne sanotaan, eli suoranaisia solvauksia ja rumaa nimittelyä ei tarvitse sietää. Vaihe menee kyllä ohi. Ole aikuinen ja suhtaudu aikuisen tavalla mahdollisimman rauhallisesti. Ja keskustele kun sen hetki on.
Kuten sanottu, tiedän että kuuluu ikään. Osaa tuolla kommentilla mennä täysin ihon alle. Olen
antanut hänelle kaikkeni ja meillä on aiemmin ollut hyvät välit. Ei ole enää. Monilla ystävilläni saman ikäisiä tyttöjä eikä näin dramaattista muutosta ole tapahtunut. Olen mielestäni rento äiti ja yrittänyt olla ymmärtäväinen enkä rajoittaa turhaan.
Ole se mikä olet ennenkin ollut. Ja rajoita edelleen sopivalla tavalla, jos annat vaan olla sekään ei ole hyvä koska teini on edelleen lapsi ja tarvitsee huolenpitoa ja rajoja. Mutta myös vastuuta. Ja mikä tärkeintä, elä omaa elämääsi. Jos näet jotain huolestuttavaa kuten päihteiden käytön tms niin niihin on puututtava. Kyllä teini- ikä menee ohi ja olet taas "maailman paras äiti" tyttärellesi. Joillain teini- ikä vaan on hyvin rajua kuohuntaa kun toisilla menee ohi lähe huomaamatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole hyväksyttävää käytöstä tuollainen! Viikkorahat heti alkuun pois jos on. Ei joululahjoja, synttärilahjoja jos ei käytös muutu. Ruoat tehkööt itse
Millaiset välit tytöllä on isäänsä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joku päivä älä tee ruokaa ( jos asutte kahdestaan) hae ittelles mäkkäristä ruokaa, syö sohvalla ja sano et tee ittelles mitä haluat, kerta olen huono äiti, niin sit olen. Ja naurat päälle.
😂
Ei olisi teininä tullut mieleenkään käyttäytyä noin lapsellisesti 🙄 Kannattaa vähentää ns palvelutasoa
Nykypäivänä "hyvänä vanhempana" pidetään sellaista joka ei pidä kuria lapsilleen. Entisaikojen" huono vanhempi" olisi nimittelystäkin saattanut antaa kotiarestia tai remmiä.
Luonnollista, kun kaikki ärsyttää, väsyttää, tuntuu vaatimukselta ja epäoikeudenmukaiselta. Toimit tietenkin rauhallisesti, ystävällisesti, sinun tehtäväsi on olla se harkitseva aikuinen eikä luokkaantuva ja "takaisin antava" kiukkupussi puhumattakaan, että vahtisit tai vakoilisit. Keskustelet, kun on hyvä hetki tai päivä ja varsinkin kuuntelet, etkä ryhdy marttyyriksi. Jo se. että sanot tehneesi kaikkesi lapsesi hyväksi, on vähän huono juttu mielestäni. Pitäähän sinulla olla oma työ ja omat harrastukset, jotka ovat sinulle tärkeitä lapsesi lisäksi. Älä siis ripustaudu lapseesi vaan ymmärrä, että hän haluaa vähitellen itsenäistyä ja se on terveen ihmisen merkki. Harjoitteluahan itsenäisen elämän opettelu vaatii, yrityksen ja erehdyksen kautta siihen päästään.
Alue: Aihe vapaa
No niin, sulla on talossa teini. Tämän parempaa "diagnoosia" ei tarvitakaan. Teinin, tytön, tavoite on irrottautua kotoa ja varsinkin äidistä. Ole ylpeä kun uskaltaa sanoa noin. Voi silti vetää rajaa miten ne sanotaan, eli suoranaisia solvauksia ja rumaa nimittelyä ei tarvitse sietää. Vaihe menee kyllä ohi. Ole aikuinen ja suhtaudu aikuisen tavalla mahdollisimman rauhallisesti. Ja keskustele kun sen hetki on.