Harmittaa, että annoin yhden ihmisen rikkoa rajojani enkä uskaltanut puolustautua

Haarat kiinni seuraavalla kerralla.

Jep, sama täällä. Sitten kun alat vielä miettiä ja tajuat että tuo rajojen ylittäminenhän on itse asiassa jatkunut jo vuosia...

Vierailija kirjoitti:

Haarat kiinni seuraavalla kerralla.

Tässä ei ollut mitään seksuaalista.

Ap

Jos tuollaista päästää tapahtumaan, niin on joko vähä-älyinen, tai sitten ansaitsee tapahtuman jonkun muun syyn takia.

Vierailija kirjoitti:

Jos tuollaista päästää tapahtumaan, niin on joko vähä-älyinen, tai sitten ansaitsee tapahtuman jonkun muun syyn takia.

Olet täysin väärässä.

Kukaan ei ansaitse tulla huonosti kohdelluksi.

On aina sen väärin kohtelijan vastuu ja syy, jos ei osaa olla kiltti muille. Lopulta hän itse kärsii siitä, ettei ole empaattinen tai omaa mitään periaatteita.

Uhri voi olla hyvin älykäs tai vähä-älyinen, tai mitä vain siitä väliltä.

Usein väärinkohtelija on itsekin alun perin uhri.

Tätäkin aloituksen tarinaa voisi vähän avata.

Kokoajan saa lukea ja kuulla joka paikassa, että "joku rikkoi jonkun rajoja"...Ok!!!!!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätäkin aloituksen tarinaa voisi vähän avata.

Kokoajan saa lukea ja kuulla joka paikassa, että "joku rikkoi jonkun rajoja"...Ok!!!!!!

Ehkä A ei halua avata tarinaa? Siinä sinulle raja, joka pitää vain hyväksyä.

🤣🤣🤣🤣

Kosta nyt, kosto on aina suloinen vaikka aikaa olisikin kulunut ja maistuu monin verroin makeammalta !!!

Tyhmät ja ideattomat kostaa.

Narsistit, sosiopaatit ja psykopaatit kostaa.

Normaali aikuinen ihminen osaa käsitellä tunteensa ja kokemansa niin, että kehittyy ja vahvistuu siitä eikä jää rämpimään mudassa lapsellisen kiusaajan kanssa.

No mitä sitten?? Eteenpäin vaan elämässä. Menneitä ei takaisin saa, huominen ei ole vielä tullut, tämä päivä on tärkein.

Vierailija kirjoitti:

Jos tuollaista päästää tapahtumaan, niin on joko vähä-älyinen, tai sitten ansaitsee tapahtuman jonkun muun syyn takia.

Sinä kuulostat juurikin sellaiselta narsistilta, joka näkee toiset ihmiset vain hyödykkeinä, ollen aina vaatimassa itselle jotain mutta katoaa kuvioista kun olisi auttamisen vuoro.  

Entä, jos elää rajoja rikkovien ja alentuvasti suhtautuvien keskellä? Rajoja asettaessaan tulee leimatuksi hankalaksi ja yhteistyökyvyttömäksi, vaikka kyse on kuitenkin jo alun alkaen törpöstä kohtelemisesta.

Lapsesta asti lytätynkin oma vika että ei ole koskaan oppinut rajojaan edes tuntemaan. Siis kusipäiden mielestä.

Vierailija kirjoitti:

Kosta nyt, kosto on aina suloinen vaikka aikaa olisikin kulunut ja maistuu monin verroin makeammalta !!!

En aio kostaa vaikka mulla olisikin avaimet siihen. Haluan olla hyvä ihminen.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Lapsesta asti lytätynkin oma vika että ei ole koskaan oppinut rajojaan edes tuntemaan. Siis kusipäiden mielestä.

Ja hehän tekevät rajoja rikkomalla palveluksen, osoittaessaan heikon kohdan. Vähintäänkin.🤣😳

No mulle kävi kanssa tosi paha tuommoinen episodi, mutta sillä erotuksella, että verbaalisesti kyllä puolustin itseäni, mutta kyseinen henkilö vaan painoi päälle kuin yleinen syyttäjä ja jankkasi ja jankkasi vaan. Olo sen jälkeen oli monta päivää henkisesti semmoinen kuin olisi maantiejyrän alle jäänyt.

En tiedä, miten sitä kutsuisi ovatko luonnehäiriöisiä, onko näiden ihmisten sisällä joku pahuus/demoni, vai mistä on kyse? Ei varmaan saisi ajatella näin, mutta harmi, että sellaisia ihmisiä on olemassa.

Vierailija kirjoitti:

Sakset kiinni v o s u !!

Tällainen raivo käy kun tuollainen rajojen rikkoja jää kiinni. Kiitos esimerkistä!

Rajojen asettelijoilla on isoja puutteita sosiaalisissa taidoissa. Ei normaaleilla ihmisillä ole ihmissuhteissaan tarvetta asetella rajoja. Sitä vain ollaan kivojen ihmisten kanssa. Ja jos toisen seurassa ei ole kivaa, niin sitten ei sen seurassa enää olla. Ei siinä mitään rajoja tarvitse asetella.

Vierailija kirjoitti:

No mulle kävi kanssa tosi paha tuommoinen episodi, mutta sillä erotuksella, että verbaalisesti kyllä puolustin itseäni, mutta kyseinen henkilö vaan painoi päälle kuin yleinen syyttäjä ja jankkasi ja jankkasi vaan. Olo sen jälkeen oli monta päivää henkisesti semmoinen kuin olisi maantiejyrän alle jäänyt.

En tiedä, miten sitä kutsuisi ovatko luonnehäiriöisiä, onko näiden ihmisten sisällä joku pahuus/demoni, vai mistä on kyse? Ei varmaan saisi ajatella näin, mutta harmi, että sellaisia ihmisiä on olemassa.

Jankkasiko siitä, kun olit rikkonut hänen rajojaan?

Vierailija kirjoitti:

Rajojen asettelijoilla on isoja puutteita sosiaalisissa taidoissa. Ei normaaleilla ihmisillä ole ihmissuhteissaan tarvetta asetella rajoja. Sitä vain ollaan kivojen ihmisten kanssa. Ja jos toisen seurassa ei ole kivaa, niin sitten ei sen seurassa enää olla. Ei siinä mitään rajoja tarvitse asetella.

Kiitos tästä. Tajusin just, ettei mun ole missään muissa ihmissuhteissa tarvinnut mitään rajoja koskaan asetellakaan. No nyt mua harmittaa, että olin missään tekemisissä ihmisen kanssa, joka sai mut tuntemaan, että rajat olisivat tarpeen..

Ap