Miksi eteläpohojammaalla on kaikki suurta paitsi lompakko?

Hesarissa oli tänään mielenkiintoinen artikkeli yrittäjyydestä. Eteläpohjanmaa on tunnettu yrittäjyydestään mutta se on pääasiassa mikroyrittäjyyttä eli ei kasvuhakuista eikä pyri kansainvälistymään. Moni yrittäjä itseasiassa tienaisi paremmin palkkatöissä. Maakunta onkin tulotilastoissa ilmeisesti viimeinen niin ansio- kuin eläketuloissakin. Ilmeisesti työn sisältö tärkein ja jokainen tekee itse valintansa ja hyvä niin. Mutta miksi sitten puheissa kaikki on niin leveää ja annetaan ymmärtää että pätäkkää on vaikka sitä tosiasiassa on vähemmän kuin muulla suomella? Hieman ihmettelen.

Ostin männävuosina tuoltapäin auton ja oli kyllä rasittava kokemus. Otin rahoituksen kun korot tuolloin oli matalia. Ilmoitin tuloni ja kylläpä tuli konttorissa hiljaista, vain näppäimistöjen rapina kuului. Mietin että töräytänkö vitsin että ei taida tämän lafkan omistajakaan tienata näin paljon kuin tätä kaupunkilaispoika mutta jäi sanomatta