Lue keskustelun säännöt.
499 000 euron asuntolainastaan lyhennys on vain 84 euroa kuussa ja korkokulut ovat yli 2 300 euroa
11.08.2023 |
Aika paljon rahaa uppoaa pelkkiin korkoihin.
Kommentit (633)
Tuon jutun perheen kannattaisi rakentaa talo valmiiksi ja myydä se, vaikka tappiolla, että pääsevät edes osasta veloistaan, ja muuttaa edelliseen asuntoonsa,josta vielä velkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Istukaapas alas lapset niin setä kertoo jännän jutun joka pitää muistaa kun kuulee sanan "työllisyysaste"
1980-luvulla ja vielä 1990-luvun lamassakin työllinen oli käytännössä aina vakituisessa, kokopäivätyössä oleva henkilö joka elätti palkallaan itsensä ja perheensä sekä asui sellaisessa kaupungissa, sellaisessa asunnossa johon tulot riittivät.
2020-luvulla työllinen asuu tulonsiirtojen varassa maan kalleimman merellisen lähiön uudessa vuokrayksiössä ja täyttää työllisen määritelmän kirjaimellisesti.
Työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt työtä vähintään tunnin palkkaa tai yrittäjätuloa saadakseen. Myös tutkimusviikolla työstä tilapäisesti pois ollut henkilö lasketaan työlliseksi, jos poissaolon syy on äitiys- tai isyysvapaa, ansiosidonnainen vanhempainvapaa, oma sairaus, loma tai työaikajärjestely; tai jos poissaolo kestää alle 3 kuukautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuosien ajan mulle on naurettu, kun joka kk oon lyhentänyt e traa. Kerran lyhensin yli 100 t, myytiin mökki, yhden kerran 2 e.
Ei enää hirveesti vaikuta korkojen nousut, kun lainaa on jäljellä alle 50 t ja yhtiövastike 84 eTyhmähän sä olitikin jos 0-korkoaikana lyhensit kuukausittain extraa. Olisi ennemmin kannattanut sijoittaa ne rahat. Nyt voisit olla velaton ja nettovelaton olisit joka tapauksessa ollut jo pitkään.
JOillekuille, itse asiassa aika monelle, se, että ei ole lainaa, on ihanan vapauttava tila.
Arvoa on muussakin kuin rahassa, ja elämä on lyhyt.
ja Siihen "ihanaan tilaan" OLISI päässyt nimenomaan nopeammin SIJOITTAMALLA kuin maksamalla 0-korkoista lainaa nopeutetusti pois.
Minä sijoitin ja sanoin siitä täällä SILLOINKIN, joten kyse ei ole jälkiviisaudesta. NYT se voidaan todentaa. Jos olisi sijoittanut 0-korko aikaan lainan lyhentämisen sijaan olisi lainan maksanut pois puolta nopeammin kuin ylimääräisillä lyhennyksillä.
Vastaa että mistä niitä hyviä sijoitusneuvoja saa tavallinen ihminen. Kun jo käytiin läpi, ettei ainakaan pankista.
En ala sinun rahojasi hoitamaan. SijoitusNEUVOJA on netti täynnä ja todella hyviä onkin. yleensä tarkoitatte näillä neuvoilla " osta yhtiötä X se on varma". Tällaiset EIVÄT ole hyviä sijoitusneuvoja.
Minä esim maksoin 380 000 € velat 8 vuodessa, kiitos sijoittamisen. Eli kokemuksesta voin sanoa että todellakin toimii.
Oletko sinä se, joka kehui täällä pari vuotta sitten että omaa 200 000 euroa varallisuutta kun oli ottanut tuon verran lainaa ja ostanut niillä osakkeita? Ei oikein sillä hepulla nettovarallisuuden käsite ollut hallussa.
En. Pari vuotta sitten minulla oli sijoituksissa 210 000 €, Nettovarallisuus oli 342 000, lainaa oli noin 280 000 €.
Onko järkeä ollut rakennuttaa talo, jossa noin kalliit rakennuskustannukset Länsi-Uudellemaalle. Ei varmasti arvo säily vaikkei olisi mitään laskukautta ollut tulossakaan.
Vierailija kirjoitti:
Istukaapas alas lapset niin setä kertoo jännän jutun joka pitää muistaa kun kuulee sanan "työllisyysaste"
1980-luvulla ja vielä 1990-luvun lamassakin työllinen oli käytännössä aina vakituisessa, kokopäivätyössä oleva henkilö joka elätti palkallaan itsensä ja perheensä sekä asui sellaisessa kaupungissa, sellaisessa asunnossa johon tulot riittivät.
2020-luvulla työllinen asuu tulonsiirtojen varassa maan kalleimman merellisen lähiön uudessa vuokrayksiössä ja täyttää työllisen määritelmän kirjaimellisesti.
Työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt työtä vähintään tunnin palkkaa tai yrittäjätuloa saadakseen. Myös tutkimusviikolla työstä tilapäisesti pois ollut henkilö lasketaan työlliseksi, jos poissaolon syy on äitiys- tai isyysvapaa, ansiosidonnainen vanhempainvapaa, oma sairaus, loma tai työaikajärjestely; tai jos poissaolo kestää alle 3 kuukautta.
Miten tämä liittyy aiheeseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Istukaapas alas lapset niin setä kertoo jännän jutun joka pitää muistaa kun kuulee sanan "työllisyysaste"
1980-luvulla ja vielä 1990-luvun lamassakin työllinen oli käytännössä aina vakituisessa, kokopäivätyössä oleva henkilö joka elätti palkallaan itsensä ja perheensä sekä asui sellaisessa kaupungissa, sellaisessa asunnossa johon tulot riittivät.
2020-luvulla työllinen asuu tulonsiirtojen varassa maan kalleimman merellisen lähiön uudessa vuokrayksiössä ja täyttää työllisen määritelmän kirjaimellisesti.
Työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt työtä vähintään tunnin palkkaa tai yrittäjätuloa saadakseen. Myös tutkimusviikolla työstä tilapäisesti pois ollut henkilö lasketaan työlliseksi, jos poissaolon syy on äitiys- tai isyysvapaa, ansiosidonnainen vanhempainvapaa, oma sairaus, loma tai työaikajärjestely; tai jos poissaolo kestää alle 3 kuukautta.
Tämä oli hyvä muistutus, kiitos tästä.
Kannattaa lainaa ottaessa laskea 6% korolla, minkä ikäinen on kun laina on maksettu. Jos siis on ottanut annuiteettilainan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sijoituksista saa kuitenkin tuottoa, joilla voi maksella lainojen korkoja. Ja usein sijoituksista joutuu maksamaan kovat verot, kun niitä realisoi. Siksi ei useinkaan ole järkevää realisoida sijoituksia niin paljon, että sillä maksettaisiin .
On se sijoittaminenkin Suomessa helppoa kun sijoitukset voivat ainoastaan tuottaa voittoa ja ainoa stressin aihe ovat ne verot jotka miljoonavoitoista joutuu maksamaan.
Ei niistä luovutusvoittoveroista mitään stressiä tule, mutta ne tekee siitä sijoituksista nostetusta rahasta kallista. Jos tarviit vaikka 100000€ johonkin ja on vaihtoehtona ottaa lainaa 100000€ 4,5% korolla tai realisoida sijoituksia, niin se sijoitusten realisoiminen tulee helposti kalliimmaksi. Jos ne sijoitukset on noussu vaikka 100% ostohinnasta (niin kuin monilla pitkäjänteisillä sijoittajilla helposti on), niin niitä sijoituksia pitää myydä 119000€ edestä, että saat verojen jälkeen 100000€ käyttöön.
On siinä aika iso kynnys pistää noin paljon sijoituksia lihoiksi ja maksaa siitä ilosta verottajalle 19000€, kun vuosittaiset korkomenot olis alkuun vaan 5355€. Kyllä sitä miettii, et oisko parempi ottaa pankista lainaa ja maksella sitä lainaa ajan kanssa. Voi hyvin olla, että sen saa jollain bonuksilla ja osingoilla kuitattua 2-3 vuodessa ja menee vähemmän rahaa verottajan kynsiin. Ei toi verottajakaan oo osoittautunu kovin fiksuksi ja järkeväksi rahankäyttäjäksi. Siellä tuhlaillaan toisten tienaamia rahoja. Melkein ennemmin antaa ne rahat pankille, jolloin ne menee ihmisten palkkoihin ja sijoittajien osinkoihin. Voihan se olla että jossain kohtaa tulis myytyä sijoituksia jostain muusta syystä ja siinä kohtaa voi olla hyvä sauma maksaa laina pois tai pienemmäksi.
Jos joutuu myymään, niin voi olla, että ei mene kaupaksi edes vuodessa, jos hintapyyntö on sitten posketon ja kaikki tehty oman maun mukaan ja piha "uudenkarhea" jossain pellon laidassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten tämä liittyy aiheeseen?
Siten että edellisten 15 sivun ajan täällä on uskoteltu etteivät suomalaiset ole voineet kasata niskaansa kestämättömiä (asunto)velkoja ja vaikka olisivatkin, korttitalo ei voi romahtaa koska työllisyysaste on niin paljon korkeampi kuin 1990-luvun lamassa.
Ei muuten ole.
Jos työllisyysastetta mitattaisiin samoilla kriteereillä kuin de facto vielä joskus 1992-1993 eli siitä siivottaisiin kaikki 9€ orjat ja muut tempputyöllistetyt sekä kaukki joiden ei edes kuulu kyetä elättämään itseään ilman tulonsiirtoja vaikka joutuvat raatamaan >8h työpäiviä, niin työllisyysaste olisi tänään jo heikompi kuin 1990-luvun laman synkimpinä hetkinä.
Marinin hallitus joutui ottamaan 30 miljardia uutta velkaa ihan puhtaasti pitääkseen korttitalon pystyssä.
Vierailija kirjoitti:
Noin se annuiteettilaina (=tasaerä) toimii. Alussa maksetaan lähes pelkkää korkoa ja itse lainan kuoletus on tuskallisen hidasta. Lopussa korkoa on minimaalisesti ja lähes koko maksuerä on lainan maksua.
Annuiteettilyhennys ja tasaerälyhennys on kaksi aivan erilaista lyhennystapaa. Mutta summa summarum, jos on paljon lainaa, niin lainan alussa korkoihin menee enemmän. Poikkeuksellinen nollakorko jakso on palannut nyt normaaliin korkotulanteeseen. Tästähän monta vuotta varoiteltiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä oli hyvä muistutus, kiitos tästä.
Sama yksinkertaisemmin: vielä 1990-luvun lamassakin "työllinen" ja "tulonsiirtojen varassa eläjä" olivat vielä toistensa vastakohtia.
Tänään ne ovat lähes synonyymeja.
Suomessa ei ennen 1990-luvun loppupuoliskoa edes tunnettu sellaisia työsuhteita jossa "työllinen" joutuisi hakemaan tulonsiirtoja elämiseen.
Tämä kannattaa pitää aina mielessä kun joku haluaa päteä vertailemalla "työllisyysastetta" tai jotain muuta tunnuslukua joka on lähinnä irvokas satiiri alkuperäisestä merkityksestään. Parhaana esimerkkinä juuri "työllinen"
Niin,onhan se kummallista jos ottaa lainaa niin joutuu sitten maksamaan sen takaisin korkoineen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuosien ajan mulle on naurettu, kun joka kk oon lyhentänyt e traa. Kerran lyhensin yli 100 t, myytiin mökki, yhden kerran 2 e.
Ei enää hirveesti vaikuta korkojen nousut, kun lainaa on jäljellä alle 50 t ja yhtiövastike 84 eTyhmähän sä olitikin jos 0-korkoaikana lyhensit kuukausittain extraa. Olisi ennemmin kannattanut sijoittaa ne rahat. Nyt voisit olla velaton ja nettovelaton olisit joka tapauksessa ollut jo pitkään.
JOillekuille, itse asiassa aika monelle, se, että ei ole lainaa, on ihanan vapauttava tila.
Arvoa on muussakin kuin rahassa, ja elämä on lyhyt.
ja Siihen "ihanaan tilaan" OLISI päässyt nimenomaan nopeammin SIJOITTAMALLA kuin maksamalla 0-korkoista lainaa nopeutetusti pois.
Minä sijoitin ja sanoin siitä täällä SILLOINKIN, joten kyse ei ole jälkiviisaudesta. NYT se voidaan todentaa. Jos olisi sijoittanut 0-korko aikaan lainan lyhentämisen sijaan olisi lainan maksanut pois puolta nopeammin kuin ylimääräisillä lyhennyksillä.
Vastaa että mistä niitä hyviä sijoitusneuvoja saa tavallinen ihminen. Kun jo käytiin läpi, ettei ainakaan pankista.
En ala sinun rahojasi hoitamaan. SijoitusNEUVOJA on netti täynnä ja todella hyviä onkin. yleensä tarkoitatte näillä neuvoilla " osta yhtiötä X se on varma". Tällaiset EIVÄT ole hyviä sijoitusneuvoja.
Minä esim maksoin 380 000 € velat 8 vuodessa, kiitos sijoittamisen. Eli kokemuksesta voin sanoa että todellakin toimii.
Se on kiva, että Suomessa osakkeet tuottavat aina voittoa. Vähän kuin että asuntosijoittaminen tuottaa aina voittoa ja lainat ovat ilmaisia. Paitsi ei kun ....
Asuntosijoittajilla jotka sijoitti kokonaan velalla ja vaikka vuokratuotto netto oli sen 2% on nyt kusessa ja niitä on paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuosien ajan mulle on naurettu, kun joka kk oon lyhentänyt e traa. Kerran lyhensin yli 100 t, myytiin mökki, yhden kerran 2 e.
Ei enää hirveesti vaikuta korkojen nousut, kun lainaa on jäljellä alle 50 t ja yhtiövastike 84 eTyhmähän sä olitikin jos 0-korkoaikana lyhensit kuukausittain extraa. Olisi ennemmin kannattanut sijoittaa ne rahat. Nyt voisit olla velaton ja nettovelaton olisit joka tapauksessa ollut jo pitkään.
JOillekuille, itse asiassa aika monelle, se, että ei ole lainaa, on ihanan vapauttava tila.
Arvoa on muussakin kuin rahassa, ja elämä on lyhyt.
ja Siihen "ihanaan tilaan" OLISI päässyt nimenomaan nopeammin SIJOITTAMALLA kuin maksamalla 0-korkoista lainaa nopeutetusti pois.
Minä sijoitin ja sanoin siitä täällä SILLOINKIN, joten kyse ei ole jälkiviisaudesta. NYT se voidaan todentaa. Jos olisi sijoittanut 0-korko aikaan lainan lyhentämisen sijaan olisi lainan maksanut pois puolta nopeammin kuin ylimääräisillä lyhennyksillä.
Vastaa että mistä niitä hyviä sijoitusneuvoja saa tavallinen ihminen. Kun jo käytiin läpi, ettei ainakaan pankista.
Kannattaa mennä sellaiseen duuniin missä saa sisäpiiritietoa osakkeista tai jopa osakkeita lahjaksi työpaikalta miljoonilla. Sillai suomessa rikastuu.
Tiesitkö, että sisäpiirikaupoista joutui vankilaan?
No monenko olet viimeaikoina kuullut joutuneen? Yksi tuttu rahastoyhtiössä saa aikajoin ostaa 20t 100t asuntoja. Ei varmaan tykkäisi rahastoihin sijoittavat jos tietäisi. Eikä verottaja reagoi mitenkään tästä pienestä "palkanlisästä". Suomessa tapahtuu kaikki suhteilla jos sulla ei ole tiedät sen siitä että olet köyhä ja sellaisena pysyt.
Mitä luulet että ylen joka vuosi verottamalle 500 miljoonalle tapahtuu? Että ne tuottaa pikkukakkosta koko rahan edestä.
Vierailija kirjoitti:
Tämä oli hyvä muistutus, kiitos tästä.
Sama yksinkertaisemmin: vielä 1990-luvun lamassakin "työllinen" ja "tulonsiirtojen varassa eläjä" olivat vielä toistensa vastakohtia.
Tänään ne ovat lähes synonyymeja.
Suomessa ei ennen 1990-luvun loppupuoliskoa edes tunnettu sellaisia työsuhteita jossa "työllinen" joutuisi hakemaan tulonsiirtoja elämiseen.
Tämä kannattaa pitää aina mielessä kun joku haluaa päteä vertailemalla "työllisyysastetta" tai jotain muuta tunnuslukua joka on lähinnä irvokas satiiri alkuperäisestä merkityksestään. Parhaana esimerkkinä juuri "työllinen"
Työllisistä on tullut köyhiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
YTuollainen oli ysärilaman tilanne monella, tosin korot nousivat yli kymmenen silloin. Silloin opintolainankin korko nousi vuodessa nollasta eli valtiotuetusta yli kymmeneen. Oli tosin kiva kun oli ottanut vanhempien kannustama kolmen vuoden opintolainat tappiin (ilmaista rahaa!), ja sitten korko oli yhtäkkiä 12%.
Sitten sai seuraavan vuosikymmenen kuunnella, että oma moka.
Tuolloin sai korot vähentää verotuksessa. Nykyään enää ei.
Mitä vähentämistä niissä nollakoroissa olisi ollut? Jotkut vain kuvittelivat matalien korkojen jatkuvan loputtomasti eivätkä varautuneet siihen miten isossa lainassa pieninkin koronnousu voi tuntua. Eniten inflaatiosta kärsivät ne, joilla on säästöjä eivätkä ne, joilla on velkaa.
Tuossa jutussa oli monta esimerkkiä joiden elämä mennyt sekaisin kun korot nousseet vaikka lainamäärä pienempikin. Yhdellä ei kestä edes kodinkoneen hajoamista jne. Ovat mitoittaneet lainat aivan liian tiukoiksi alunperin. Tai siis uskottu siihen ettei korot nouse nollatasosta kun ne vuosia siellä on olleet ja nyt kaiken muunkin kallistuessa ovatkin äkkiä nesteessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenkä 500 000 euron asuntovelkoja maksetaan. Suomalaisen keskipalkalla joka on brutto 2500 euroa kk.
Suomalaisen keskipalkka on 3500 euroa. Työttömiä 1/3 osa työvoimasta ja yli 100t on 580 euron tuloilla. Mediaanitulot ehkä 2500 euroa.
Höpö, höpö. Esimerkiksi kesäkuussa Suomen työllisyysaste 20-64-vuotiaiden keskuudessa oli 78, 6 % ja työttömyysaste 15-74-vuotiaiden keskuudessa oli 7,1 %.
Työttömiä ja vastentahtoa vajaatyöllisiä on suomessa yli miljoona. Pelkästään työttömyystoimiston työttömiä satoja tuhansia. Jos työllisyys on 78% mitä ne 22% on? Miljonäärejä jotka ei hae töitä.
Osa ihmisistä on aina työvoiman ulkopuolella kuten päätoimiset kotiäidit. Ei työllisyysaste voi koskaan olla täyttää 100 % edes sota-ajan oloissa. Tuo 7,1 % on aivan realistinen luku eikä suomalaisten enemmistö esimerkiksi koskaan hae toimeentulotukea, joka on se viimeinen vaihtoehto.
Tiesitkö, että sisäpiirikaupoista joutui vankilaan?